Omat ulkotyöni eli vuoro kannella loppui juuri, kello on vartin yli puolenyön.
Seppo tuli minun tilalleni ja suoraan ruoriin, Tumppi hoitelee purjeita ja tähystää. Kun Tumppi oli ruorissa, yritin ottaa videota öisestä venekuskista. Etsimessä näkyi pelkkää mustaa, mutta saa nähdä, tarttuiko dvd:lle mitään.
Olemme nyt tehneet taivalta kymmenisen tuntia Calaisista. Sää on hyvä, tuuli oli aluksi vastainen, nyt tuulee sivulta 9-11 metriä sekunnissa. Aallokko on kohtalaista, mutta vapaavuorolaisille näyttää maistuvan uni.
Meri on musta, mutta taivas tähtiä täynnä. Otava näkyy pohjoisella taivaalla. Tähdenlentoja näkyy silloin tällöin. Alkuillasta paistoi kuu, mutta se on mennyt jo mailleen.
Lähdön jälkeen saimme väistellä Calaisista Doveriin, Englantiin meneviä aluksia, nyt näemme vain kaukaisia laivojen valoja.
Calaisin kohdalla Englannin Kanaali on kapeimmillaan ja Doverin jyrkät kalliorannat näkyivät selvästi. Ranskan puolella ranta oli muuten ihan samannäköinen. Jossain niillä main ylitimme myös kanaalin alittavan tunnelin. Siellä huristelivat junat Trackerin alapuolella.
Muutama tunti sitten poikkesimme suunnitellusta reitistä lähemmäksi erään matalikon reunaa ja se kostautui. Saimme sukkuloida verkkojen välissä ja häipyä pikavauhtia syvemmille vesille. Onneksi ei ollut vielä täysin pimeää ja näimme viime hetkessä verkkoliput. Ihme ettei niissä ole tutkaheijastimia.
Vielä satakunta mailia Cherbourgiin.
