Yhdysvaltain suunnittelema ohjuspuolustusjärjestelmä jakaa yhä enemmän Euroopan maita. Osa EU- ja Nato-maista pelkää, että hanke eristää sitä vastustavan Venäjän ja johtaa pahimmillaan uuteen kilpavarusteluun.
Ainakin Puola ja Tshekki ovat kuitenkin tarjoutumassa puolustusjärjestelmän sijoitusmaiksi. Myös Britannia harkitsee asiaa.
Asia voi nousta esiin EU-huippukokouksessa torstaina ja perjantaina. Se on nousemassa myös tulevien Nato-kokousten asialistalle.
Yhdysvaltain ohjuspuolustushanke tarkoitettiin alun perin kansalliseksi. Maa haluaisi laajentaa sen Eurooppaan, koska Yhdysvaltain mukaan lännen on suojauduttava Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisia valtioita vastaan.
Ohjuspuolustuksen idea on havaita ja tuhota vihollisen ohjukset torjuntaohjuksilla ennen kuin ne ehtivät osua kohteeseen. Hanke on saanut maailmalla lempinimen "Tähtien sodan poika".
Kriitikkojen mukaan huikean kallis hanke on kuitenkin turha ja teholtaan epävarma.
- Yhden ainoan ohjuksen hinta riittäisi aidsin poistamiseen Afrikassa, Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn huomautti maanantaina Brysselissä uutistoimistojen mukaan.
Saksa ja Ranska ovat karsastaneet ohjuspuolustusta jo pitkään. Tshekin ja Puolan mukaan kyse on kuitenkin heidän ja Yhdysvaltojen keskinäisestä asiasta, eikä muiden tule puuttua siihen.
Venäjä
ärsyyntyi
Yhtenä huolena on ollut, että ohjuspuolustus voisi olla askel taaksepäin kansainvälisessä aseriisunnassa. Yhdysvallat vetäytyi jo vuonna 2002 kansainvälisestä ABM-sopimuksesta, joka kielsi ohjuspuolustuksen kehittämisen.
- Minulle on käsittämätöntä, että 1900-luvun päättymisen ja Berliinin muurin kaatumisen jälkeen kukaan aloittaisi varustelun uudestaan, Asselborn painotti.
Eniten EU- ja Nato-maita painaa Venäjän reaktio. Maa on ollut erittäin ärsyyntynyt Yhdysvaltain järjestelmän hivuttautumisesta lähelle sen omia rajoja.
Venäläiskomentaja Nikolai Solovtsov muistutti vastikään Puolaa ja Tshekkiä siitä, että Venäjä pystyy tähtäämään omat aseensa myös uusia tukikohtia kohti.
Vaikka Venäjän uhittelua pidetään lähinnä sanasotana, ei moni Euroopan maa halua ärsyttää poliittisesti tärkeää Venäjää.
Puolustuksen teho
täysin epävarma
Yhdysvaltojen kannalta ohjuspuolustuksen suurin ongelma on, ettei se toimi kunnolla. Lähestyvien ohjusten tuhoaminen on käytännössä hyvin vaikeaa.
Yhdysvallat on tehnyt viime vuosina kansallisia torjuntatestejä lähes 100 miljoonan dollarin kertahintaan usein kyseenalaisella menestyksellä. Torjuntaohjus ei aina ole havainnut lähestyvää harjoitusohjusta, ei ole osunut siihen tai ei ole irronnut alustastaan.
Vaikka ohjus tositilanteessa torjuttaisiinkin, ei ole varmaa, miten maahan sen jälkeen putoilevien ohjuksen palojen aiheuttamat vahingot estettäisiin.
Hankkeen hyödyt ovat siten epävarmoja ja kaukaisia, kun taas haitat, kuten poliittisten jännitteiden nousu voivat olla välittömiä.
Yhdysvaltojen mielestä järjestelmää kuitenkin tarvitaan, koska pitkän matkan ohjukset ovat yhä useampien maiden saatavilla, ja poliittisesti epävakaat maat ovat myös valmiit käyttämään niitä.