Tähtiä kuin Ota­vas­sa

Mikä voisi suomalaisittain olla sopivampaa kuin se, että Euroopan kulttuuripääkaupungin statuksesta kilpailee seitsemän kaupunkia - kuin Jukolan veljekset tai tähdet Otavassa. Oulun ja Rovaniemen ohella nimityksen haluavat Tampere, Turku, Jyväskylä, Mänttä ja Lahti.

Yksi Mäntän kulttuurimaineen kulmakiviä ovat 10 kertaa järjestetyt kuvataideviikot. Heikki Marilan maalauksia viime kesältä Pekilon korkeassa tilassa, jossa niitä voi tutkailla niin ala- kuin myös yläviistosta.
Yksi Mäntän kulttuurimaineen kulmakiviä ovat 10 kertaa järjestetyt kuvataideviikot. Heikki Marilan maalauksia viime kesältä Pekilon korkeassa tilassa, jossa niitä voi tutkailla niin ala- kuin myös yläviistosta.
Kuva: Timo Jokelainen/arkisto

Oulun ja Rovaniemen hakemukset on esitelty Kalevassa 1.3. ja 3.3.

Mikä voisi suomalaisittain olla sopivampaa kuin se, että Euroopan kulttuuripääkaupungin statuksesta kilpailee seitsemän kaupunkia - kuin Jukolan veljekset tai tähdet Otavassa. Oulun ja Rovaniemen ohella nimityksen haluavat Tampere, Turku, Jyväskylä, Mänttä ja Lahti.

Yhteistä kaikille hakijoille näyttäisi olevan se, että varsinaiseen vuoteen 2011 valmistautuva kulttuuriohjelma tullaan joka tapauksessa toteuttamaan. Ja jokainen on tosissaan, eikä suinkaan katso, että jalokalaa kannattaa pyytää vaikkei saisikaan.

"Kyllä kaikki kaupungit ovat tässä tosissaan, hakemuksista päätellen. Tähän on tehty iso työ", arvioi kulttuurisihteeri Iina Berden opetusministeriöstä. Hän työskentelee ministeriön asettaman asiantuntijaraadin sihteerinä.

"Tottakai se on merkittävä saavutus sille kaupungille, joka sen saa. Se tulee muuttamaan kaupunkia huomattavasti. Kaupunki tulee olemaan eri kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen", Berden sanoo.

"Tämä ei ole tunnustus kaupungille, mitä se tähän asti on saavuttanut, vaan se on tunnustus siitä ohjelmasta, jonka se on suunnitellut vuodeksi 2011. Siinä korostetaan eurooppalaista ulottuvuutta, yleisön mukaan saamista ja kaupungin innovatiivisuuden ja omintakeisuuden yhdistämistä."



Näyttävä, hieno vuosi


Kun valmistelu vie useita vuosia ja tapahtuma itsessään on vain vuoden mittainen, niin se on valtava panostus kulttuurielämään. Se on kaupungille jatkossakin hyvin merkittävä saavutus. Hakijan ei tarvitse olla valmiiksi täydellinen.

"Tietysti ne ovat lähtökohdat, mistä ohjelmaa lähdetään tekemään, mutta yhtä hyvin kaupunki voi ehdottaa jotain uutta. Näillä lisäresursseilla, jotka kulttuuripääkaupunki tuo, niin se haluaisi kehittää omaa kulttuuriaan näin, se haluaisi tehdä näitä tapahtumia, mitä sillä on suuremmin, näyttävämmin tai se haluaisi tehdä kokonaan uutta, mikä jollakin tavalla liittyy kaupungin historiaan tai ominaispiirteisiin," Berden tähdentää.

"Tarkoitus olisi, että se olisi hyvin näyttävä, hieno se kulttuurivuosi."

Hakijoista Turku lähti ensimmäisenä liikkeelle. Päätös tehtiin kaupunginvaltuustossa jo maaliskuussa 2004. Turku on myös ainoana hyväksytty jäseneksi Euroopan kulttuuripääkaupunkien verkostoon. Oleellista ei ole hakemuksen tekemiseen käytetty aika, vaan sen sisältö. Esimerkiksi Oulu ja Turku pukivat sen kirjan muotoon.



Raati ei valitse


Työnsä jo aloittaneessa raadissa työskentelevät filosofian maisteri Pekka Kärki, johtaja Seppo Kimanen, design manager Laura Sarvilinna sekä teatteritieteen ylioppilas Pamela Tola. Raadin päätehtävänä on antaa arvio hakemuksesta määriteltyjen kriteerien pohjalta; se ei tee suositusta, eikä valitse Euroopan kulttuuripääkaupunkia.

"Se voi halutessaan tehdä suosituksia tämän kulttuuriohjelman kehittämiseksi. Eli jos jossakin ohjelmassa on todella hyviä, erittäin hyviä osioita, mutta jos joku osio on sellainen, että raati toivoisi sitä olevan enemmän korostettu, niin se voi esittää suositukset."

Ilmoita asiavirheestä