IFK Tärendön toimistolla Tärendön kylän keskustassa Pajalassa käydään tiistaina läpi viime sunnuntain Tour de Skin finaalihiihtoa, jonka hirvittävässä nousussa Charlotte Kalla kipusi hiihtomaailman ehdottomaan eliittiin.
Täällä 20-vuotias huippulahjakas sisupussi otti ensimmäiset latukosketuksensa, ja tätä seuraa Pajalan lähettiläs ylpeänä edustaa edelleen.
"Ensimmäistä kertaa mentiin Charlotten kanssa tolalle (ladulle) , kun hän oli 6-7 -vuotias. Siitä se pikku hiljaa alkoi", Charlotten isänisä, Tärendön seuran aktiivi Bengt Kalla kertoo.
Charlotte alkoi ympärivuotisen treenaamisen vasta 15-vuotiaana. Nyt ollaan tässä, ja se on ihme, joka aiheuttaa päivittelyä. Hiihtäjän fyysiset ja henkiset ominaisuudet ovat osuneet nappiin, eikä kellään ole mitattu sellaista hapenottokykyä. Isä Per-Erik, eivätkä isovanhemmatkaan ole tyttöä ladulle tuupanneet, sillä hänellä itsellään on ollut suksien päälle hirveä hinku.
Bengt Kalla tietää, että leikkimieli on harjoittelussa kaikki kaikessa. Tosikkoudella tapetaan lahjakkuudetkin.
Ulkoilma voitti
sisäilman
Vielä nykyistäkin nuorempana Charlotte pelasi parina iltana viikossa myös koripalloa, mutta väylänvarren perinnelaji voitti. Bengt ja isoäiti Sisko Kalla kertovat, että pojantytär piti lopulta ulkoilmaa sisäilmaa parempana.
"Kauhean onnellinen häätyy olla", he sanovat.
Meän kieli pulppuaa ja saa hyvälle mielelle. Charlotten juuret ovat vankasti Tornionlaaksossa, molemmilla puolilla väylänvartta.
Bengt Kalla on tärendöläisiä, Sisko Kalla on Kolarin Sieppijärveltä. Toinen isoäiti on puolestaan lähtöisin Kiuruvedeltä.
"Tässähän kuljetaan koko ajan yli rajan. Onnittelujakin on tullut molemmilta puolilta aina Porista saakka", Kallat myhäilevät.
Suomalaiset saavat kaikin mokomin ottaa osaa uuden hiihtokuningattaren juhlintaan. Pajalan kunnanneuvos Bengt Niska, joka tiistain vastaisena yönä palasi isä Per-Erikin kanssa Val di Fiemmestä, muistuttaa, että meän maassa raja on vain veteen piirretty viiva, ei sen enempää.
"Suomalaiset voivat totta kai olla yhtä ylpeitä hänestä kuin mekin rajan tällä puolen. Meillä on täällä paljon yhteistä: meän rautatie, meän lentokenttä, meän kaivokset, meän kieli ja nyt meän Kalla. Eikö ole aikamoinen kombinaatio", vankat suomalaiset juuret niin ikään omistava kunnanneuvos täräyttää.
Selvää toki on, että Niskan sielun ja unien kieli on meän kieli.
Pajala ottanut
uuden suunnan
Charlotte Kallaa pidetään Ruotsissa on jo tulevana kaikkien aikojen talvilajien ykkösenä. Norrbottenin läänin maaherra Per-Ola Eriksson vertaa häntä slamon-ässä Ingemar Stenmarkiin. Niskakin uskoo, että Charlotte säteilee pitkään. Urheilullisten ansioiden lisäksi hänellä kun ovat henkiset hoksottimet kohdallaan ja mediataidotkin vakuuttavat.
"Hänellä on yliluonnollinen lahja", IFK Tärendön hiihtojaoston puheenjohtaja Ann-Sofie Wettainen sanoo.
Charlotte on melkoinen kultakimpale Pajalalle, josta väki on vähentynyt viimeiset viitisenkymmentä vuotta. "Heikot ovat menneet, vahvat jääneet. Voima ja kapasiteetti eivät ole lähteneet minnekään", Niska heittää. Jos Pajalan ja Kolarin valtava rautakaivoshanke tuuraa vähänkään, se tuo pari tuhatta työpaikkaa. Ja väkilukukäyrä kääntyy ylöspäin.
Monikulttuurisessa Pajalassa on koko kuluvan vuosituhannen jo ollut näkyvissä uudet merkit. Mikael Niemen romaani otti August-palkinnon, räjäytti myynnin ja teki Pajalasta Vittulan pääkaupungin. Nyt kulttuurin rinnalle on iskenyt urheilu.
"Kulttuurinen moninaisuus saattaa synnyttää lahjakkuuksia. Läänin kulttuuripalkinto on viime aikoina mennyt lähes joka toinen vuosi pajalalaiselle", Niska sanoo ylpeänä. Raja ei aukene railona vaan siltana.