Tähtelä raotti sa­lai­suuk­siaan

Tähtelän kankaalla sijaitsevat Sodankylän geofysiikan observatorio (SGO), Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus (Lit) ja EISCAT raottivat maanantaina salaisuuksiaan myös tavalliselle rahvaalle.

Vikajärveltä kotoisin oleville Olli (vas.) ja Paavo Harjulle paljastui ainakin Tähtelän massiivisen tutkan salaisuus. Nelostielle hyvin näkyvä jättimäinen lautasantenni on vaivannut miesten mieliä aina, kun he ovat ajaneet paikan ohi.
Vikajärveltä kotoisin oleville Olli (vas.) ja Paavo Harjulle paljastui ainakin Tähtelän massiivisen tutkan salaisuus. Nelostielle hyvin näkyvä jättimäinen lautasantenni on vaivannut miesten mieliä aina, kun he ovat ajaneet paikan ohi.
Kuva: Alaluusua Kari

Tähtelän kankaalla sijaitsevat Sodankylän geofysiikan observatorio (SGO), Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus (Lit) ja EISCAT raottivat maanantaina salaisuuksiaan myös tavalliselle rahvaalle.

Päivän aikana asiantuntijat kertoivat, tuhoavatko myös revontulet maan elämälle elintärkeää otsonikerrosta, putoaako taivas ajan myötä niskaamme ja mitä tekemistä näiden asioiden kanssa on Sodankylän taivasta tarkkailevalla Alfa-sudella.



Lokakuussa ammutaan luotaisraketti


Tutkimuslaitosten tekemisiin tutustui sadoittain Sodankylän koululaisia ja varttuneempaa väkeä. Tähtelään suuntasivat autonsa keulan myös Vikajärveltä Rovaniemeltä kotoisin olevat veljekset Olli ja Paavo Harju.

"Olemme nelostiellä ajaessamme aina panneet merkille Kitisen toisella puolella näkyvän jättimäisen lautasantennin. Kun tilaisuus tuli, niin pitihän tänne tulla katsomaan, mitä kaikkea antennin juurelta löytyy", Paavo Harju kertoo.

Tähtelän salaisuudet raottuivat Harjun veljeksille ja muille vieraille vain pieneltä osalta, sillä yhden päivän aikana kukaan ei ehdi kaikkeen tutustua eikä kaikkea omaksua. SGO:n Aeronomian yksikön hoitaja, tohtori Esa Turunen kuitenkin ehti kertoa monista kiinnostavista asioista, kuten lokakuun alkupuoliskolla Norjan Andoyalta ammuttavasta luotausraketista, jonka mittauslaitteista SGO on ensimmäisen kerran päävastuussa.

"Meillä on raketissa kolme fotometriä eli valonmittalaitetta, joilla mittaamme revontulten tuottamaa typpioksidia ja typpidioksidia. Typpiyhdisteet pääsevät laskeutumaan ilmakehässä alaspäin muutaman kymmenen kilometrin korkeuteen stratosfääriin saakka ja kykenevät tuhoamaan otsonia", Turunen kertoo.



Putoaako taivas niskaamme?


Tutkijoita kiinnostaa tietää, kuinka paljon revontulet ja myös maapallon säteilyvyöhykkeet synnyttävät typpioksidia, ja kuinka paljon se tuhoaa otsonia, sillä otsoni merkitsee maalle muutakin kuin vain suojaa auringon uv-säteilyä vastaan.

"Otsoni, hiilidioksidi ja myös typpioksidi määrittävät ilmakehän lämpötilaprofiilia. Kun otsonimäärä muuttuu, myös ilmakehän lämpötilaprofiili muuttuu. Se muuttaa ilman kiertoliikkeitä ja tuulia ja lopulta koko ilmastoa. Haluamme tietää, mikä on avaruudesta ilmakehään satavan hiukkasvuon merkitys meidän ilmastollemme", Turunen selventää.

Entäpä, putoaako taivas niskaamme? SGO:n tutkija Thomas Ulich on asiasta väitellytkin, ja tulos on yllättävä.

Kun kasvihuonekaasut lisääntyvät, seurauksena on ilmaston lämpeneminen.

Mallilaskelmat puolestaan ovat osoittaneet, että ilmaston lämmetessä yläilmakehä vastaavasti jäähtyy. Kun ilmakehä jäähtyy, se myös kutistuu, jolloin kaikki korkeudet, kuten revontulien alareuna tulee alaspäin.

"Samoin käy vakiopainekorkeudelle, josta radioaallot heijastuvat tutkaluotauksissa", Turunen kertoo.

Jos yläilmakehän jäähtyminen pitää paikkaansa, niin Ulichin väitöstutkimuksen mukaan taivas todellakin ikään kuin tippuu Sodankylän yläpuolella tasaisesti alaspäin.

Ulich tutki maapallon muita tutkaluotausasemia ja huomasi, että joissakin paikoissa ei tapahtunut mitään ja joissakin paikoissa heijastava pinta nousi ylöspäin. "Ilmakehässä todennäköisesti tapahtuu joku globaali muutos, jota me emme vielä osaa selittää", Turunen sanoo.

Mitä tekemistä on Alfa-sudella ja Sodankylän taivaan tapahtumilla?

Turunen kertoo, että Alfa-susi on SGO:n johtajan Tauno Turusen rakentama uusi ja hyvin edistyksellinen yläilmakehän tutka, jolla on mitattu taivasta vuodesta 2005 lähtien. Juuri Alfa-suden mittauksia Thomas Ulich on väitöstutkimuksissaan analysoinut.

"Alfa-susi on tutkan työnimi, koska sen tuottamat tutkakaiut kuulostavat ihan suden ulvonnalta", Esa Turunen selittää.

Ilmoita asiavirheestä