Kun ampumahiihtäjä sanoo, "pitää saada nopeat nollat", hän tarkoittaa mahdollisimman nopeaa tuloa ampumapaikalle ja heti perään sähäkkää ammuntaa ilman, että yksikään laikka jää putoamatta.
Silloin pääsee matkaan ilman yhtään sakkokierrosta tai -minuuttia. Mahdollisuudet hyvään sijoitukseen menetetään useimmiten juuri ampumapaikalla.
"No jaa, kyllä suomalaisten tavaramerkki viime vuosina on ollut ennemminkin se, ettei hiihtovauhti riitä kansainvälisessä seurassa paljon mihinkään", ampumahiihtäjä Susanna Porela, 18, sanoo.
Oulun Hiihtoseuran Susanna Porela pääsi Sotkamon urheilulukioon kolme vuotta sitten hiihtäjänä. Takana oli monta sijoittumista 6-8 parhaan joukkoon nuorten SM-kisoissa. Sitten alkoi ase kiinnostaa.
"Kun pääsin ampumaan, olin koukussa."
Lukion hiihtovalmentaja Mikko Virtanen vaihtui ampumahiihtovalmentaja Valtteri Mulkahaiseksi.
"Olivathan ne hetken hieman hämillään, kun vaihdoin lajia. Hiihdon ja ampumahiihdon välillä on kuitenkin sen verran kissanhännänvetoa. Mutta urheilijan parasta valmentajat kuitenkin haluavat."
Nuorten MM-ryhmäläinen ei enää harjoittele koulun ryhmässä, vaan häntä valmentaa liiton valmentaja Tatu Väänänen, Vuokatista hänkin.
Porela ei ole 16-vuotiaiden sarjan jälkeen hiihtänyt "sileää" kilpaa.
"Tänä talvena menen kuitenkin SM-ladulle mittaamaan, miten lankku liikkuu maan parhaiden hiihtäjien seassa. Jonkinlainen mittari se on kuitenkin."
Nuorten MM-kisat
tammikuussa USA:ssa
Viime vuonna Susanna Porela pääsi kuin varkain mukaan MM-kisoihin, kun ne järjestettiin kotimaassa Kontiolahdella.
"Ensimmäistä vuottani harrastin koko lajia. Mutta pärjäsin sen verran hyvin tarkkailukisoissa, että pääsin mukaan itseäni kolme vuotta vanhempien sarjaan. Nyt pääsen ensimmäistä kertaa oman ikäluokkani MM-kisoihin", ainoana kilpailijana nuorten MM-ryhmästä kisoihin päässyt Porela iloitsee.
Oululaisen Porelan lisäksi kisoihin matkaavat Kontiolahden Mari Laukkanen ja Saarijärven Annu Humalajoki. Poikien sarjoissa Suomea edustavat lahtelaiset Marko Nieminen ja Eppu Väänänen sekä Kymin Koskenpoikien Ville Simola ja Kontiolahden Lasse Tanskanen.
"Meillä saattaa olla kohtalaisen kova viestijoukkue. Saa nähdä sitten, millaiset porukat lajin mahtimaista Norjasta ja Venäjältä tulee."
Kisat pidetään Mainen osavaltiossa Presgue Islessä 30. tammikuuta - 5. helmikuuta.
Persoonallinen asevalinta
Kaikki muut liiton ryhmien valmennettavat ampuvat saksalaisella Anschütz-aseella. Susanna Porelan aseessa lukee Izhmash.
Izhmash-asetehdas tunnetaan paremmin legendaarisen rynnäkkökiväärin Kalashnikovin eli AK-47:n valmistajana. Nykyisin tehtaan nettisivulta löytyvät rynnäkkö- ja tarkkuuskiväärien ja konepistoolien seasta myös ampumahiihtoaseet.
"Tässä aseessa on tukki Norjasta, piippu Saksasta ja lukkosysteemi Venäjältä. Juuri tämän nopean latausmekanismin takia pidän tästä aseesta."
Porelan omaa "tuunausta" aseen tukissa on kullan ja violetin eri sävyissä valon mukaan vaihtuva metallinhohtomaalaus sekä höyläus ja vuoleskelu käteen sopivaksi.
Kansallisella
huipulla on tilaa
Susanna Porela tietää hyvin, että nyt jos koskaan on hänen mahdollisuutensa. Suomalainen naisten ampumahiihto on melkoisessa murroksessa, eikä huipulla ole tungosta.
"Nykyisistä edustusurheilijoista moni on lopettelemassa, ja aika moni yleisen sarjan naisista tulee tulee kisoissa jo selkä edellä vastaan."
Eli idolia ei ole, ainakaan kotimaassa. Ulkomailtakin Porela ihailee vain saksalaista systeemiä.
"Siellä panostus lajiin on todella voimakas. Tämänikäiset ovat jo sotilaita ja saavat taatusti harjoitella ilman muita murheita."
Suomalaisten ampumahiihtäjien perisynti on usein juuri vaatimaton vauhti. Myös ampumapaikalle tuloa passaillaan, ettei syke missään tapauksessa olisi liian korkea. Vauhti katoaa.
"Minä en juuri hiljentele. Laikkojen on pudottava, vaikka syke ei ehtisikään aivan tasaantua. Sehän on vain kuntokysymys", Porela sanoo.