Harvesteri panee panee puuta kumoon, kuorii ja nostaa kyytiin täsmälleen samalla tavalla eteläruotsalaisen Söderköpingin metsissä kuin Suomessakin.
Siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Ruotsissa metsänparannustoimien koko paletti on käytössä. Vanhoja metsäojituksia avataan uudelleen, avohakkuita käytetään surutta, uusia puulajeja otetaan viljelyyn, vanhoja kloonataan ja lannoitteita levitetään helikoptereista.
Ärhäköitä ympäristöjärjestöjä on toki läntisessä naapurissakin, mutta ruotsalaisten metsäammattilaisten puheista saa kuvan, etteivät ne ylen määrin hidasta tehometsätalouden voittokulkua.
Ruotsissa hakataan vuotuisesta 110 miljoonan kuution metsänkasvusta noin 90 miljoonaa kuutiota. Suomessa vastaavat luvut ovat sata miljoonaa ja vajaat 60 miljoonaa kuutiota.
"Ympäristösuojelun kiivaimpina vuosina oli lähes tulkoon kiellettyä puhua tuotannosta metsien yhteydessä, mutta nyt tilanne on muuttunut", kertoo pohjoismaiden neljänneksi suurimman metsäyhtiön, Holmenin ympäristöjohtaja Ola Kårén.
Lannoitteet
palasivat
Lannoitteiden käyttö metsän kasvun kiihdyttämiseksi on Ruotsissa kokenut renesanssin. Lannoitetun metsäalan määrä on lisääntynyt kymmenillä tuhansilla hehtaareilla vuodessa. Lannoitukset ovat toistaiseksi painottuneet Keski- ja Pohjois-Ruotsiin.
Myös tuholaistorjunta on Ruotsissa pitemmällä. Suomessa ei saa käyttää myrkkyjä tukkimiehentäitä vastaan, Ruotsissa saa.
Ruotsissa viljellään jo varsin isolla alalla Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa kontortamäntyä. Tämä oksainen puulaji soveltuu hyvin kartongin valmistukseen. Se kasvaa ainakin neljänneksen pohjoismaista sukulaislajiaan nopeammin.
Serfikaateilla
hyväksyntää
Aivan hampaattomia eivät Ruotsin ympäristöjärjestöt silti ole. Holmen on kaiken varalta varustanut kaikki metsänsä tuplasertifikaateilla, sekä FSC:llä että PEFC:llä. Ne ovat kilpailevia sertifikaatteja, joista FSC on luonnonsuojelijoiden suosiossa.
Sertifikaatti todistaa, että metsiä on hoidettu tarkasti määriteltyjen, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Suurin ero kahden sertifikaatin välillä on, että FSC:ssä on velvoite jättää viisi prosenttia metsäalasta luonnontilaan.
Holmen omistaa 1,3 miljoonaa hehtaaria metsää, lähinnä Pohjois-Ruotsissa. Vaikka niiden tuotto on vain kuusi prosenttia vuodessa, ei Holmenilla ole mitään aikeita suomalaisten metsäyhtiöiden tapaan luopua metsistään, vakuuttaa yhtiön metsäosaston johtaja Björn Andrén.
Holmenin käyrät menevät muutoinkin eri ilmasuuntaan kuin suomalaisyhtiöiden käyrät. Yhtiö on takonut reilusti päälle kymmenen prosentin voittoja.
Fuusioleikit
muiden huoleksi
Kun hyvin menee, ei tarvitse vilkuilla ympärilleen. Andrén sanoo, ettei Holmenille ole haluja lähteä pohjoismaisen metsäteollisuuden fuusioleikkeihin.
"Olemme olleet investoinneissa hyvin varovaisia, emme ole etsineet tehtaita Ruotsin ulkopuolelta ja olemme suhteellisen pieni firma", Andrén listaa syitä yhtiön myötätuulelle.
Holmenin lähiaikojen jättiponnistus on Euroopan suurimman sahan rakentaminen Norrköpingiin.
Sieltä alkaa tulla rakennusmateriaalia syksyllä 2009.