"Kautokeinon kapinan
ohjaajan Nils Gaupin ja elokuvan puvustajan suurin huoli kuvausten alkaessa näytti olevan se, miten minusta saadaan saamelaisen näköinen", nauraa elokuvan karesuvantolainen pääosan esittäjä Anni-Kristiina Juuso.
Hämäläisäidin ja käsivartelaisisän sinisilmäinen perillinen ei vastannut ensikättelyssä elokuvan norjalaistekijöiden käsitystä saamelaisnaisesta. Naisesta, joka johdattaisi elokuvan päähenkilönä saamelaisten kohtalokasta kansannousua kirkonmiehiä ja virkavaltaa vastaan Pohjois-Norjan Kautokeinossa.
Lukuisten koekuvausten jälkeen Juuso läpäisi testin ja näytti, että siniset silmät vain hämäävät. Juuso sai elokuvan norjalaisensi-illan jälkeen kiittäviä arvioita suorituksestaan Elen Aslakintytär Skumina - naisena, jonka esikuva on Gaupin oma isoisoisoäiti.
Gaup oli tiennyt jo vuosia aikaisemmin, että Juuso on elokuvan Elen, joten lukuisat koekuvauksetkin olivat vain ohjaajan tapa testata näyttelijäänsä.
"Gaup näki Käki-elokuvan vuonna 2003 Kautokeinossa ja keksi minut jo silloin roolistani Annina. Hän otti minuun yhteyttä 2005 ja kuvaukset alkoivat maaliskuun 10. päivä 2006", Juuso muistelee Sodankylän hyytävässä viimassa.
Nyt elokuva on jo onnellisesti purkissa ja pyörii keskiviikkoiltapäivänä täyteen ahdetussa elokuvateltassa Sodankylän 23. elokuvafestivaalien avajaiselokuvana ja Suomen ennakkoensi-iltana.
Kapina viinaa ja
kirkkoa vastaan
Naispääroolin esittäjän valinta oli itse asiassa ohjaajan huolista pienimpiä, sillä elokuva käsittelee tabuksi noussutta tapahtumasarjaa, josta saamelaisyhteisö oli vaiennut liki 150 vuoden ajan.
Elokuvan tekeminen vaatikin paljon käännytystyötä.
Saamelaiset nousivat vuonna 1852 kapinaan virallista kirkkoa ja Norjan lakia vastaan. Kautokeinon paikallinen kauppias ja kirkkoherra alistivat saamelaisia myymällä paikallisille viinaa ja velkomalla saataviaan porolaumoja pakkoteurastamalla.
Kansannousussa surmansa saivat Kautokeinon kauppias, nimismies ja kaksi saamelaiskapinallista. Saamelaiset julistettiin murhamiehiksi ja kaksi heistä teloitettiin.
Elen - Gaupin isoisoisoäiti - tuomittiin kuolemaan, mutta arkkipiispa armahti hänet 17 vuoden pakkotyöhön.
"Elokuvan tapahtumat lähtevät liikkeelle siitä, kun Elen odottaa miestään Mathisia kauppareissulta turhaan kotiin", Juuso kertoo.
Jauhoihin tarkoitetut rahat ovat menneet viinaan ja Elen päättää toimia. Elenin johtama saamelaisheimo kieltäytyy maksamasta velkaansa ja asettuu valtaapitäviä vastaan.
Saamelaiset tukeutuvat raittiustyössään myös lestadiolaisuuteen, mikä on valtion kirkolle kuin punainen vaate. Elen saa lestadiolaisuuden ansiosta itselleen raittiin aviomiehen, mutta veristä kapinaa raitistuminen ei pysty enää estämään.
Gaup kertoo suunnitelleensa Kautokeinon kapinasta kertovaa elokuvaa jo ennen vuonna 1987 ohjaamaansa Tiennäyttäjää, joka pääsi Oscar-ehdokkaaksi parhaana ulkomaisena elokuvana.
Silti kesti yli 20 vuotta ennen kuin elokuva oli valmis.
Gaup hankki viimeisen siunauksen elokuvaprojektilleen Kautokeinosta kutsumalla koolle kyläläiset ja kertomalla, että hän pyrkii tekemään mahdollisimman totuudenmukaisen elokuvan.
Hän joutui myös vakuuttamaan kyläläisille, ettei pyri rahastamaan kautokeinolaisten kohtalolla.
Hiljainen kypsyttäminen tuotti tulosta, sillä Norjan saamelaisten epäilyt ovat muuttuneet elokuvan jälkeen kiitoksiksi.
Myös valtaväestö on ottanut Kautokeinon kapinan omakseen. Tammikuun alussa Norjan-ensi-iltansa saanut elokuva on kerännyt Norjassa jo 400 000 katsojaa. Elokuva on ollut selkeästi vuoden katsotuin ensi-ilta Norjassa.
"On jännittävä nähdä, millaisen vastaanoton elokuva saa Suomessa. Venäläinen Käki-elokuvakaan ei menestynyt meillä, vaikka se on aivan mahtava elokuva ja on kerännyt Venäjällä miljoonia katsojia."
"Kautokeinon kapina on norjalainen elokuva, mikä ei ole mikään myyntivaltti Suomessa. Ruotsissakin elokuvan ensi-ilta siirtyi keväältä syksyyn. Se ei mahtunut ohjelmistoon, vaikka elokuva on täynnä ruotsalaistähtiä. Suomessakaan liikkeelle ei lähdetä kuin kolmella kopiolla", Anni-Kristiina Juuso pitää jalat tiukasti maassa Sodankylän loistavasta menestyksestä huolimatta.