Ovatko aamiaispöydän taistelut lepattavan paperikasan kanssa pian historiaa? Sanomalehtien siirtyminen tabloid-kokoon ei ole ollut Suomessa nopeaa, mutta merkkejä muutoksesta näkyy.
Pohjoisessa on muutoksia edessä jo vuoden päässä. Alma Median Lapin Kansa, Kainuun Sanomat ja Pohjolan Sanomat siirtyvät tabloid-muotoon vuoden 2011 alussa.
Myös Helsingin Sanomat saattaa muuttua nykyistä pienemmäksi. Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoi muutoksen olevan harkinnassa. Hän ennakoi, että jossain vaiheessa kaikki seitsenpäiväiset sanomalehdet muuttuvat tabloid-kokoon.
Naapurimaassa Ruotsissa murros tapahtui jo. Maan noin 140 sanomalehdestä noin 90 prosenttia on jo siirtynyt perinteisestä broadsheet-koosta tabloidiin. Suurista lehdistä keikauksen teki ensimmäisenä Schibstedt-konsernin Svenska Dagbladet, joka oli vuonna 2000 yksi ensimmäisiä tabloidiin siirtyneistä eurooppalaisista laatulehdistä. Bonnier-konsernin Dagens Nyheter seurasi 2004.
KSF-Median Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Hannu Olkinuora oli Svenska Dagbladetin päätoimittaja kun vaihdos tehtiin. Ajatus oli kytenyt pitkään, ja syvissä vaikeuksissa ollut lehti teki muutoksen nopeasti. Päätös selvittämisestä tehtiin huhtikuussa, ja marraskuussa lehden koko muuttui. Kun kilpailu oli kovaa ja kriisi syvä, oli pakko siirtyä lukijaystävälliseen kokoon, Olkinuora kertoo.
Olkinuoran mukaan henkinen etäisyys Ruotsin ja Suomen suomenkielisen lehdistön välillä on noin kymmenen vuotta. Siksi kestää vielä aikansa, ennen kuin Suomessa luetaan tabloideja joka puolella maata.
"Tässä menee semmoinen viisi vuotta", Olkinuora povasi.
Olkinuoran mukaan muutosten jarruna on ennen kaikkea huoli mainostajista, jotka pitävät isoista sivuista.
"Tässä halutaan varjella ilmoitustuloja. Ilmoittajat haluavat paljon pintaa, eikä heille ole pystytty todistamaan, että sivu on sivu ja lehden lukemisen helppous on se argumentti, joka sataisi molempien laariin."
Uusi Suomi aloitti
Suomessa tabloidiin ovat siirtyneet Kauppalehti vuonna 2001 ja Hufvudstadsbladet vuonna 2004. Aamulehti taas teki kahdesta sunnuntailiitteestään tabloideja vuonna 2006. Varhaisempiakin esimerkkejä löytyy.
Ilta-Sanomat muuttui tabloidiksi 1949 ja edesmennyt Uusi Suomi jo 1980-luvun alussa. Myös Savossa oltiin asialla varhain. Itä-Savo muuttui eurotabloidiksi 1989 ja Länsi-Savo 1999. Iisalmen Sanomat kutisti sivujensa kokoa tabloidiin vuonna 2006.
Hufvudstadsbladetissa muutos herätti närää ja joitakin tilaajia lähti, mutta alkurytinöiden jälkeen tilaajien määrä kääntyi kasvuun. Toimituksessa muutettiin työtapoja. Jutuista piti tehdä napakampia - viiteen tuhanteen merkkiin venyneet pitkät jutut eivät enää tabloidiin mahdu, asia pitää saada kerrottua vähemmillä sanoilla.
Lukijan kannalta pienempi koko on kätevämpi paitsi aamiaispöydässä myös bussissa, junassa tai lentokoneessa. Lukijaa kiinnostaa myös se, onko lehti helposti jaettavissa useammalle lukijalle ja mahtuuko se vanhan kerrostalon kapeasta postiluukusta.
Toisaalta lukijoiden muuttuvat tavat ja mainostulojen pudotus pakottavat lehdet muutoksiin. Ehkä tabloid-koko on vain välivaihe, ennen siirtymistä lukulaitteisiin tai muihin kokonaan paperittomiin tapoihin välittää tietoa ja uutisia. Sanoma omistaa Suomen Tietotoimistosta 23 prosenttia, KSF-Media neljä prosenttia.