Kolumni

Taas yksi Suomi-kupla puhkesi – jo nyt hoitokapasiteettimme rajat ovat lähellä

Kun Suomen vanhustenhoidon surkea tila paljastui viime vuonna, saatiin kohulla yksi kupla puhkaistuksi.

Helena Petäistö on Ranskassa ja Suomessa asuva toimittaja ja tietokirjailija.
Helena Petäistö on Ranskassa ja Suomessa asuva toimittaja ja tietokirjailija.
Kuva: Mauri Ratilainen

Kun Suomen vanhustenhoidon surkea tila paljastui viime vuonna, saatiin kohulla yksi kupla puhkaistuksi. Mutta vaikka monia huolestuttavia tietoja kuului myös terveydenhoidon puutteista, moniko olisi uskonut, miten kehnoissa kantimissa sekin on lottovoitoksi kutsutussa maassa?

Onhan meillä totuttu kehumaan omaa järjestelmää jopa yhdeksi maailman parhaista. Koronavirus puhkaisi senkin kuplan. Kuplan hinta vain on anteeksiantamattoman kallis. On toki totta, ettei yksikään maa ollut kunnolla valmistautunut pandemiaan, ja kaikkien muidenkin toimet ovat olleet riittämättömiä.

Mutta useimmissa maissa on tehty enemmän ja ilman samanlaista oman järjestelmän suitsutusta kuin meillä.

Vanha viisaus kuuluu: Ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Muista jäljessä tuleva Suomi on vasta pandemian alussa, ja jo nyt hoitokapasiteettimme rajat ovat lähellä.

Oli kyseessä epidemia tai ei, maassa tarvitaan tavallisia sairaalapaikkoja, tehohoitopaikkoja, lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Muihin Euroopan maihin verrattuna kaikissa näissä Suomi jää alle eurooppalaisen keskitason.

EU:n asiantuntijapaneeli on yrittänyt tähdentää hyvinvointitalouden tärkeyttä ja investointitarvetta. Suomi ei ole suosituksia kuunnellut.

Hämmästyttävintä on se, miten roimasti Suomi – ja yllättäen myös muut Pohjoismaat – jäävät jälkeen muusta Euroopasta. Useimmitenhan kuvitellaan, että terveydenhuollon varustetaso on vauraissa Pohjoismaissa ainakin hyvää keskitasoa.

Tilastot kertovat kuitenkin muuta: Siinä, missä Euroopan parhaiten varustautuneessa maassa, Saksassa, on 29 tehohoitovuodetta 100 000 asukasta kohti, Suomessa niitä on vain kuusi.

Jopa Italiassa, jonka terveydenhoitojärjestelmää meillä kernaasti vähätellään, on 12 tehohoitopaikkaa 100 000 asukasta kohti; kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Muista Pohjoismaista Norjalla on kahdeksan ja Ruotsilla yllättäen meitäkin vähemmän; vain 5,8 paikkaa. Saksan jälkeen Euroopan tehohoidon kärjessä ovat Luxemburg ja Itävalta.

Suomessa on myös vähemmän lääkäreitä asukasta kohti kuin Euroopassa keskimäärin ja huomattavasti vähemmän sairaanhoitajia. Ja kun meillä myös ikärakenne on Euroopan huolestuttavimpia, on yhtälö huono normaaliaikanakin.

Muutamat Aasian maat ovat selättäneet koronaviruksen eri menetelmiä käyttäen. Etelä-Korea ja Taiwan onnistuivat kansalaisten massiivisella testaamisella, Singapore ja Japani yhtä massiivisella tartuntaketjujen seurannalla ja Kiina, jos sen antamiin tietoihin voi luottaa, valtavien massojen eristämisellä; 700 miljoonaa henkeä poliisivalvonnan varmistamassa karanteenissa.

Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi toitotti heti: Testing, testing, testing!

Saksan Angela Merkel oli Pelosin linjoilla ja määräsi massiiviset testaukset. Siinä Saksan salaisuus; 500 000 henkeä testataan viikossa. Baijeria lukuunottamatta maa on selvinnyt vähin kuolonuhrein.

Etelä-Korea puolestaan polkaisi kuukaudessa pystyyn 20 testauslaboratorion arsenaalin. Suomi ei alkanut varustautua testauskapasiteetilla, vaikka sen tehosta oli tietoa. Mitä enemmän testataan ja tartunnan saaneita saadaan karanteeniin, sitä nopeammin epidemia kukistuu, eikä tarvita kalleinta keinoa; kokonaisten alueiden tai koko väestön karanteenia.

Hengityssuojista on Suomessa huutava pula. Aivan vastuutonta on niiden merkityksen vähättely. Se, että hoitohenkilökunnalle ei löydy tarpeeksi hengityssuojia epidemian aikana, on järkyttävää.

Ranskan laskujen mukaan 66 miljoonan asukkaan maassa tarvitaan miljardi hengityssuojaa epidemian varalle, sillä niitä kuluu 24 miljoonaa viikossa. Kymmenen vuotta sitten terveysministeri Joselyne Bachelot hoiti homman ja sai osakseen ilkuntaa ”miljardin maskin Madamena.”

Koronaviruksen puhjettua ilmeni, ettei varastoja ollut pidetty kunnossa. Syntyi valtava skandaali. Miljardin kappaleen tilaus on lähtenyt Kiinaan. Bachelot sai kunnianpalautuksen, mutta Ranska maksoi leväperäisyydestä kalliisti. Nyt maan neljä tehdasta valmistaa hengityssuojia yötä päivää; kahdeksan miljoonaa viikossa.

Espanjan kylissä niitä poljetaan ompelukoneilla. Jos Suomessa olisi heti organisoitu valmistus, olisi sillä autettu omaa tilannetta, ja menekki olisi taattu.

Ranskassa myös apteekeissa on pidettävä hengityssuojaa, ja poliisikin vaatii niitä työtehtäviinsä. Hengityssuojia on toki monenlaisia ja -hintaisia. Yksikään lääkäri ei Ranskassa väitä, että ne olisivat hyödyttömiä. Aasiassa kaikki pitävät niitä. Meillä niille nauretaan.

Vakavien mokien kärjessä on epidemia-alueilta tulevien matkustajien päästäminen Suomeen ilman lentokenttäkontrollia ja karanteenia. Tervetuloa Hölmölään!

Ainakin se tästä tulisi oppia, että pandemiaan varautuminen on aina halvin vaihtoehto. Tämän jälkeen on terveysinvestointien vuoro.

Helena Petäistö on Ranskassa ja Suomessa asuva toimittaja ja tietokirjailija.