Nobelin rauhanpalkinto ojennetaan bangladeshilaiselle taloustieteilijälle ja hänen perustamalleen pankille. Sen pienlainat ovat auttaneet köyhiä ahdingostaan. Norjan Nobel-komitea ei halunnut tällä kerralla jakaa palkintoa suoranaisesta työstä rauhan hyväksi.
Norjan Nobel-komitea osaa yllättää. Juuri kukaan ei ennalta veikkaillut, että bangladeshilainen taloustieteilijä Muhammad Yunus ja hänen perustamansa Grameen-pankki saisi rauhanpalkinnon. Vuonna 1976 perustettu Grameen on auttanut miljoonia köyhiä, useimmiten kurjuudessa eläviä naisia. Heitä on 96 prosenttia pankin pieniä luottaja saaneista asiakkaista.
Nobel-komitea perusteli ratkaisuaan sanoen, että kestävää rauhaa ei voi saavuttaa, ellei suuri osa väestöstä löydä tapoja irtaantua köyhyydestä. Mikroluotot ovat komitean mukaan yksi keino. Ruohonjuuritasolta lähtevä kehitys palvelee komitean mukaan myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Niin epäilyksettä onkin. Siitä huolimatta köyhyys on harvoin sotien suoranainen syy. Viime aikoina on nähty enemmänkin uskonnollisesta suvaitsemattomuudesta tai etnisistä kiistoista johtuvia aseellisia selkkauksia. Usein köyhyys on sotien seuraus. Taistelut tuhoavat koteja, surmaavat ja vammauttavat ihmisiä, hajottavat perheitä ja tuhoavat yhteiskuntien infrastruktuuria.
Yunusille ja hänen pankilleen olisi voitu antaa Nobel-komitean lausumilla perusteilla myös taloustieteen Nobel. Nyt tehtiin kuitenkin toisenlainen ratkaisu. Monesti aiemmin Nobel-komitea on käyttänyt perusteenaan selkeitä saavutuksia rauhan hyväksi. Joskus on riittänyt jopa pyrkimys rauhaan, joka ei sittemmin ole ollutkaan pitävä.
Kun Nobel-komitea sivuutti jälleen Suomen, mieleen tulee väkisinkin epäilys, Norjan Nobel-komitea vierastaa ajatusta palkinnon myöntämisestä suomalaiselle. Yleisesti maailmalla palkinnon saajaksi veikkaillun presidentti Martti Ahtisaaren ansiot rauhan rakentamisessa Indonesian hallituksen ja sen joukkoja vastaan vuosikymmeniä taistelleen Vapaa Aceh -liikkeen GAM:n välille olivat kiistattomat. Monien muiden aiemmin vetämät rauhanneuvottelut epäonnistuivat.
Lisäksi Ahtisaari on vuosikymmenien ajan tehnyt merkittävää rauhantyötä muun muassa Namibian ja entisen Jugoslavian alueen rauhoittamisessa. Balkanilla hänen työnsä jatkuukin. Kosovon maakunnan tulevaisuuden järjestämisestä saattaa tulla hänen seuraava mainetekonsa. Epäonnistumisen vaarakin siellä tosin on.
Myös presidentti Urho Kekkosen ansiot olivat maailman rauhoittamisessa sellaiset, että paljon vähemmästäkin on Nobelin rauhanpalkinto saatu. Ety-kokouksen aikaansaaminen oli komea saavutus. Etykin jäljet näkyvät yhä maailmassa muun muassa vahvistuneina ihmisoikeuksina.
Vaikka Nobelin rauhanpalkinnon arvostusta kuluttaa myöntämisperusteiden heilahtelu, Yunus todellakin ansaitsee Nobelinsa. Kuten hyvää ystäväänsä Suomen vierailun päättäneessä lehdistötilaisuudessa onnitellut Intian pääministeri Manmohan Singh sanoi, Yunus on merkittävää työtä tehnyt ihminen. Suomalaistenkin on syytä yhtyä vilpittömästi pääministeri Matti Vanhasen samassa yhteydessä Yunusille lausumiin onnitteluihin.