Liikenneturvallisuudesta puhutaan paljon. Syytä onkin, sillä Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan jokaisena päivänä tapahtuu keskimäärin 300 liikennevahinkoa. Eivätkä puheet talven yllättämistä suomalaisista ole tarua.
Esimerkiksi vuonna 2012 ylitettiin kahtena päivänä tuhannen liikennevahingon raja. Yhteistä molemmille päiville olivat poikkeavat, lumen liukastamat sääolosuhteet.
Onnettomuudet tilastoidaan tarkoin ja niistä tehdään paljon päätelmiä, kovin usein tosin vain yhden vuoden kehityksen perusteella. Kokonaisuutta ajatellen pitkäaikaiset kehityslinjat ovat silti niitä tärkeämpiä, sillä vuositasolla tilaston vääristymiseen voi riittää vain yksi isompi onnettomuus.
Liikennekuolemien määrä ylitti 700 henkilön rajan viimeksi vuonna 1990. Sen jälkeinen kehitys on ollut myönteinen monella tapaa. Vaikka vuositasolla on ollut pieniä ja suurempiakin vaihteluja, liikenteen aiheuttamien kuolemien määrä on pudonnut viime vuosina noin 250 henkilön tasolle.
Vuosi 2012 oli jopa sodanjälkeisen ajan turvallisin vuosi tieliikenteessä, ja juuri päättyneen vuoden luvut ovat vain jonkin verran korkeammat. Liikenneturvan ennakkoarvion mukaan vuoden 2013 aikana liikenteessä kuoli 254 ihmistä.
Kunnianhimoinen tavoite, jonka mukaan kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai loukkaantua liikenteessä siis lähestyy hitaasti. Tämän alkaneen vuoden tavoitteeksi on asetettu korkeintaan 218 kuollutta.
Kun kokonaisuuteen liitetään Liikennevakuutuskeskuksen selvitykset, huomataan, että paljon parjattujen nuorten liikennekäytös on parantunut viiden viime vuoden aikana. He nimittäin aiheuttivat viime vuonna vain 26 kuolinonnettomuutta kun viisi vuotta sitten luku oli 44.
Autokaluston vanhenemisesta pidetään paljon ääntä ja syytä onkin. Uudempi kalusto nimittäin säästää ihmishenkiä.
Tämä on huomattu myös onnettomuustutkinnassa. Vuonna 2013 henkilöautojen välisissä törmäyksissä kuoli 30 prosenttia henkilöautoissa yhteenajojen seurauksena kuolleista, kun kahdenkymmenen viime vuoden keskiarvo on ollut 42 prosenttia.
Myös mopoilijoiden onnettomuudet ovat jääneet selvästi aikaisempaa alhaisemmalle tasolle.
Jää selvitettäväksi, onko syynä mopoinnostuksen väheneminen vai mopokortin kallistuminen.
Liikenteessä tehdyt itsemurhat ovat puhuttaneet asiantuntijoita vuosia. Ruotsissa linjattiin jo vuosi sitten, että tahallisesti aiheutettujen onnettomuuksien kuolonuhrit siivotaan liikenteen kuolintilastoista, onhan kyseessä onnettomuustyyppi, joiden estämiseksi ei ole kovin paljon tehtävissä.
Suomessa ne on tähän asti haluttu pitää kokonaisluvuissa mukana, mutta esille on otettu myös niiden eriyttäminen.
Lisäksi osa liikenneonnettomuuksista johtuu sairauskohtauksista.
Liikennevakuutuskeskuksen vuodelta 2012 julkaisemat luvut osoittavat, että näiden kahden syyn osuus onnettomuuksista oli poikkeuksellisen suuri, sillä tietoinen onnettomuuden aiheuttaminen ja sairaskohtaukset olivat peräti joka kolmannen moottoriajoneuvolla tapahtuneen kuolinonnettomuuden taustalla.
Tätä on vaikea pitää merkityksettömänä, sillä käytännössä liikenteessä tehdyissä itsemurhissa kuoli 2012 kaikkiaan 41 henkilöä ja sairauskohtauksissa 31 henkilöä.
Mutta myönteistäkin Suomen liikenteestä löytyy. Rattijuoppojen määrä liikenteessä laskee koko ajan. Tämän kanssa on linjassa se, että rattijuopot myös aiheuttavat kuolinonnettomuuksia aikaisempaa vähemmän.
Tässä jos missä on silti sosiaalisen vaikuttamisen paikka. Tärkeää on, ettei kukaan suojele rattijuoppoa missään tilanteessa, sillä humalaisen käsissä auto on tuhoisa tappoväline.