Oulu on jäänyt toistuvasti mopen osille, kun maassa on tehty alueellistamista koskevia päätöksiä. Näin kävi esimerkiksi, kun uudelle lääkealan keskukselle haettiin sijoituspaikkaa. Laitos meni Kuopioon, ja vaikutelmaksi jäi, että Oulu oli esillä toisena vaihtoehtona enemmänkin silmänlumeena.
Liikenneministeriön uudet turvallisuus- ja väylävirastot taas sijoittuvat äskettäisen päätöksen perusteella pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Joitakin tehtäviä tosin irrotetaan Lappeenrantaan ja Rovaniemelle. Oulu, joka on rautateiden risteyksessä, jolla on maan toiseksi suurin lentoasema ja vilkas satama, ei ollut mukana edes vertailuvaihtoehtona.
Tuorein läimäys päin oululaisten kasvoja liittyy aikeeseen alueellistaa Museoviraston, taiteen keskustoimikunnan ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon toimintoja osittain tai kokonaan. Näistä Oulun profiiliin olisi sopinut ennen kaikkea 120 työntekijän Cimo. Edes sen toimintojen osan saanti Ouluun olisi vahvistanut kaupungin kansainvälisyyttä hyödyllisellä tavalla. Mutta kuten Kaleva kertoi eilen, opetusministeriö on jo valinnut kaupungit, joiden kesken kolmen kulttuurialan laitoksen mahdollinen uudelleensijoittaminen ratkaistaan. Oulu ei ole siinä joukossa mukana.
Oulun kummallinen "heikkous" on viime aikojen ratkaisuissa on ollut se, että kaupungilla on pitkään mennyt niin hyvin. Siksi valtakunnallisten päättäjien näkemys näyttää olevan, ettei kaupunki tarvitse tuekseen uusia valtion toimintoja.
Tarpeen vaatiessa lisäperusteiksi kaivetaan muitakin seikkoja kuten Oulun etäisyys pääkaupungista tai työntekijöiden oletettu muuttohaluttomuus. Näitä tekijöitä voidaan halutessa käyttää niin, että kaikki suunnitelmat keskushallinnon toimintojen siirtämisestä Ouluun voidaan torpata. Se ei kuitenkaan voi olla oikein.
Yksin pääkaupungin päättäjiä ei tästä Oulun uusimmastakaan ohituksesta voi syyttää. Kyllä täällä päässä pitäisi kyetä parempaan. Niin alueen virkamiesten kuin maakunnan poliitikkojenkin vaikuttamisvoima näyttää valitettavan heppoiselta.
Pohjois-Suomella on Euroopan pääkaupungissa Brysselissä toimisto valvomassa sitä, että alueen edut tulevat EU:ssa kuulluksi. Pitäisiköhän Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan toimia Suomen sisällä samoin: vuokrata vaikka asuntovaunu ja pystyttää edunvalvontakonttori valtioneuvoston linnan nurkalle Helsinkiin. Ehkei sentään. Mutta tähänastisella vaikuttamisella saavutetut tulokset eivät lupaa hyvää vastaistakaan ajatellen.