Taantuma on lyönyt eri toimialoja hyvin eri tavoin. Suomessa talouskriisiä ovat toistaiseksi kestäneet hyvin muun muassa elintarvikeyhtiöt ja lääkeyhtiöt, mutta myös pankit.
Ruokaa ja lääkkeitä kuluu niin lasku- kuin nousukaudellakin, mutta pankkien hyvä vire pistää silmään. Pankkitoimintaa kun ei hyvällä tahdollakaan voi nimetä ?defensiiviseksi bisnekseksi?, ja maailmalla koko talouskriisin pohja luotiin finanssialalla.
OP-Pohjola julkisti torstaina osavuosituloksensa viimeisenä Suomen pankkimarkkinoiden kolmesta isosta. Osavuositulosten perusteella taantumasta on tullut vain naarmuja tai korkeintaan lommoja pankkien kylkeen. Siihen nähden, että Suomen talous supistuu tänä vuonna samaa tahtia kuin 1990-luvun pahimpina lamavuosina, pankkien kunto on ihmeen hyvä.
Luottotappiot ovat kyllä kasvaneet, mutta ovat toistaiseksi vain murto-osia 1990-luvun laman aikaisista. Kolmesta isosta pankista ainoastaan Sampo Pankin kohdalla luottotappiot painoivat pankin tammi-syyskuun tuloksen tappiolle. OP-Pohjola ja Nordea nakuttavat edelleen hyvää tulosta.
OP-Pohjolakin on tänä vuonna pystynyt parantamaan tuloskuntoaan. Finanssiryhmän tammi-syyskuun tulos ennen veroja petraantui kymmenellä prosentilla vuoden takaisesta vajaaseen 400 miljoonaan euroon.
Korkokatteen supistuminen ja kasvaneet luottotappiot ovat kyllä nakertaneet tulosta, mutta apuja tuloskunnon ylläpitämiseen on tullut muun muassa hyvässä tikissä olevasta vahinkovakuutusbisneksestä.
Kotitalouksien ja yritysten puskurit kestäneet
Vanhan hokeman mukaan pankki ei voi olla paremmassa kunnossa kuin ympäröivä kansantalous. OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen totesi tulosjulkistuksen yhteydessä, että talouden tilaan nähden asiakkaiden kyky selviytyä velvoitteistaan on säilynyt odotettua parempana. Sen myötä luottotappiokehitys on ollut maltillista.
Vaikka taloudessa on jo merkkejä paremmasta, niin työttömyyden odotetaan edelleen pahenevan. Suomeen on povattu ensi vuodelle hetkellisesti jopa 13–14 prosenttiin kipuavaa työttömyyttä.
– En jaksa uskoa, että sekään vaikuttaisi oleellisesti meidän luottotappiokehitykseemme, Karhinen arvioi.
Hän muistutti, että kotitalouksilla ja yrityksillä on ollut hyvät puskurit kestää taantuman vaikutuksia.
– Lisäksi pankeilla on nyt ihan eri tavalla vastaantulokykyä kuin 90-luvun lamassa.