Jutun lähteenä on käytetty Development Initiatives -tutkimusryhmän Global Humanitarian Assistance -raporttia.
Kansainvälisen humanitaarisen avun määrä laski viime vuonna 11 prosentilla. Brittiläisen Development Initiatives -tutkimusryhmän heinäkuussa julkaiseman raportin mukaan suurin lovi tähän tuli hallitusten säätelemästä raha-avusta.
Kun edellisenä vuonna valtiot jakoivat kriisiapua liki 13 miljardilla dollarilla, päästiin vuonna 2009 enää 11 miljardiin, mikä on suurin vähennys vuosikymmeneen.
Yhteensä humanitaarista apua jaettiin kriisialueille viime vuonna noin 15 miljardilla dollarilla. Yli 90 prosenttia tästä rahasta tuli taloudellisen yhteistyö- ja kehitysjärjestö OECD:n kehitysapukomitean DAC:n 24 jäsenmaasta.
Tutkimusryhmä haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota myös muihin avunantajamaihin. Raportin mukaan viime vuonna humanitaarista apua antoikin vähintään 112 maata.
"Haastamme ajatuksen siitä, että kansainvälinen apu tarkoittaa vain tiettyjen rikkaiden maiden köyhille jakamaa rahaa. Osa humanitaarista apua antaneista maista oli myös avun vastaanottajia", raportissa kerrotaan.
Viime vuonna jaetusta humanitaarisesta avusta noin 74 prosenttia meni alueille, jotka ovat konfliktin keskellä tai sellaisesta selviämässä. Keskiafrikkalainen Sudan oli edelleen suurin yksittäinen kansainvälisen kriisiavun saaja.
YK:n arvioiden mukaan Sudanin länsiosassa Darfurissa on vuonna 2003 alkaneiden aseellisten yhteenottojen seurauksena kuollut ainakin 300 000 ihmistä. Lisäksi 2,7 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan ja elää nyt telttakylissä kaupunkien liepeillä.
Seuraavaksi eniten kriisiapua saivat Palestiina, Afganistan ja Etiopia.
Humanitaarisen avun alaisena jaettu raha ei kuitenkaan kata kaikkea konfliktialueille menevää kriisiapua. Esimerkiksi YK:n rauhanturvaamista rahoitetaan tänä vuonna lisäksi yli 7 miljardilla dollarilla. Samoin DAC-maat käyttävät kehitysmaissa lähes 4 miljardia esimerkiksi maamiinojen poistamiseen ja turvallisuusjärjestelmien uudistamiseen.
Vaikka kriisiapua viime vuonna vähennettiinkin, raportoi OECD:n kehitysapukomitea sen sijaan globaalin kehitysavun kasvaneen lähes seitsemällä prosentilla. Kehitysapu eroaa humanitaarisesta kriisiavusta siten, että se keskittyy lähinnä pidempiaikaisiin kehitysmaiden ongelmiin, kuten köyhyyteen, koulutukseen ja taloudelliseen kehitykseen.
Virallista kehitysapua jaettiin viime vuonna 130 miljardia dollaria. Myös tästä suurin osa tuli OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaista. Rahamäärässä mitattuna suurimmat avunantajat olivat viime vuonna Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Japani.
Näistä kukaan ei kuitenkaan saavuttanut YK:n tavoitetta, jonka mukaan kehitysavun tulisi olla vähintään 0,7 prosenttia maan bruttokansantulosta. Tähän on päässyt vain viisi valtiota: Ruotsi, Norja, Luxemburg, Tanska ja Hollanti.
Eniten rahaa jakanut Yhdysvallat jääkin tässä vertailussa auttamatta jälkeen. Kehitysavun osuus kun on vain 0,2 prosenttia sen bruttokansantulosta. Kaikkien kehitysapukomitean maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta kehitysavun osuus on vain 0,31 prosenttia.
