Miten globaalista talouskriisistä aiheutuva Suomen talouden taantuma saadaan mahdollisimman pian nujerrettua? Onhan kansantaloutemme kehitys seuraavien vuosikymmenten aikana kiinni siitä, kuinka pitkä taantumasta tulee.
Kaikki taantuman taltuttamisen eväät eivät ole verkottuneessa maailmantaloudessa omissa käsissämme. Silti paljon voidaan tehdä ja pitää tehdä kotimaisin ja eurooppalaisin yhteistoimin, jotta Suomi selviäisi taantumasta mahdollisimman kuivin jaloin. Lamatunnelmien ei saa antaa lamaannuttaa kansallista toimintakykyämme.
Finanssialalla on tärkeä rooli taantumakarhun kaatamisessa. Suomen terveellä pohjalla oleva pankkijärjestelmä on kansakunnan kilpailukyvyn rakentaja - ei kilpailukyvyn nakertaja. Tärkeää on tehdä ero pelastuspakettien kohteina olevien kriisipankkien ja terveiden pankkien välillä. Joskus näyttää siltä, että EU:ssakin sääntöjä tehdään liiaksi ensin mainittujen ehdoilla. Asian voi kiteyttää jälleen suosikkiani Apulantaa lainaten: "Vaikkei ne tiedä meistä mitään, ne antaa meille säännöt, joita pitäis noudattaa."
Pankkien tehtävä on rahoituksen välittäminen, tehokkaasti ja kohtuullisella hinnalla. Kun finanssialan toimijoiden oma tilanne on perustaltaan kunnossa, tämä tehtävä hoituu myös aiempaa vaikeammassa ympäristössä. Haasteita kuitenkin on. Jotta pankin omat riskit olisivat hallinnassa, pankkien on pidettävä kiinni terveistä riskinhallinnan lähtökohdista ja luotonantokriteereistä. Pankkien vastuulla on myös tallettajien rahojen turvallisuus.
Suomessa toimivien pankkien luotonanto yrityksille kasvoi viime vuonna poikkeuksellisen voimakkaasti, koska kansainväliset muut rahoituslähteet finanssikriisin takia tyrehtyivät. Lähteitä on vähemmän ja pankkien puoleen käännytään helpommin. Toisaalta taloustilanne vaikuttaa myös luottojen kysyntään, kun investointeja jätetään tekemättä ja hankkeita toteuttamatta. Joulukuusta alkaen yritysluottojen kysyntä pankeissa on vähentynyt.
Lainan saatavuuden suhteen kyse on lähtökohtaisesti luottokelpoisuudesta, joka arvioidaan jokaisessa tapauksessa erikseen. Eroja on. Hyvin hoidettu yritys samalla toimialalla saa luottoa edullisemmin kuin yritys, jossa asioita ei ole hyvinä vuosina hoidettu yhtä vastuullisesti.
Kaikki ei johdu luottoa hakevasta yrityksestä itsestään. Yleinen taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa useimpien yritysten tilanteeseen ja sitä kautta luottokelpoisuuteen. Tämä heijastuu luottopäätöksiin, vaikka luotonannon kriteerit pankeissa olisivat ennallaan.
Erityinen haaste markkinoilla koskee nyt niin sanottua pitkää rahaa. Pitkäaikainen jälleenrahoitus on edelleen tavallista tiukemmassa ja hinta tavallista korkeampi kansainvälisen finanssikriisin seurauksena.
Pääministeri Matti Vanhasen ja valtiovarainministeri jyrki Kataisen aloite eurooppalaisten pankkien taseiden läpivalaisusta toivottavasti paljastaa riskikeskittymät ja palauttaa luottamuksen pankkien välisille rahamarkkinoille. Se näkyisi myönteisesti pitkissä rahamarkkinakoroissa ja joukkolainojen koroissa ja helpottaisi tilannetta myös Suomessa.
Lyhyet viitekorot ovat tulleet alas rytinällä. Tämä ei kuitenkaan anna riittävää kuvaa siitä, millä hinnalla pankit voivat hankkia markkinoilta rahaa lainattavaksi edelleen asiakkaille. Hinta on euriboreihin verrattuna aivan toisella tasolla, jos rahaa halutaan hankkia pitkäksi ajaksi. Johtuen hernerokkasumusta taloudessa, lyhyiden rahamarkkinakorkojen ja pitkien joukkovelkakirjojen korkojen välinen korkoero on historiallisen suuri.
Yritykset tai vaikkapa taloyhtiöt haluavat usein lainaa pitkäksi ajaksi, jolloin pankin pitää myös hankkia rahaa sisään pitkäksi ajaksi. Jos varainhankinta painottuu liikaa lyhyeen ja luotonanto pitkään rahaan, pankkia uhkaa epätasapaino. Tällaisen epätasapainon aiheuttamiin ongelmiin eli niin sanottuun "maturity mismatchiin" pankkeja on jopa kaatunut maailmalla.
Keskustelua käydään myös pankkien nousevista lainamarginaaleista. Marginaali ja viitekorko yhdessä muodostavat asiakkaan lainasta maksaman kokonaiskoron. Lainamarginaalit ovat viime vuosina olleet poikkeuksellisen alhaalla, joten vertailutaso on matala.
Nyt riskit ovat kasvaneet, mikä luonnollisesti näkyy marginaaleissa. Niillä pankin on katettava sekä jälleenrahoituksen hankkimiseen että luottotappioihin liittyvät riskit. Marginaalit ovat nousseet erityisesti uusissa pitkissä yritysluotoissa, joihin heijastuu myös viitekorkoja korkeampi pitkän rahan hinta.
Mikseivät pankit Suomessa käytä valtion tarjoamia varainhankinnan takauksia halvemman rahoituksen hankkimiseksi kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta? Kyse on kokonaisuudesta, jota kukin pankki pohtii omista lähtökohdistaan liiketaloudellisin perustein. Takaukset ovat vastikkeellisia ja pankit pohtivat muun muassa sitä, voivatko ne takausten avulla hankkia asiakkailleen rahoitusta edullisemmin kuin ilman takauksia.
Yleistilanne lainojen korkojen osalta on ajoittain ristiriitaisesta keskustelusta huolimatta helpottunut viime aikoina selvästi. Korkojen lasku näkyy marginaalien noususta huolimatta lainojen hinnoissa. Suomessa yritystenkin lainat ovat euroalueen vertailuissa edullisimpia erityisesti pienemmissä lainoissa. Tämä auttaa myös Suomea selviytymään vaikeiden aikojen yli.
Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.