Taantuma on tuonut otsikoihin lomautukset ja irtisanomiset, mutta synkät ajat tuovat mukanaan jotain hyvääkin. Ne, joilla on työtä, saavat palkallaan enemmän.
- Hintojen nousu hidastuu, ja jotkin hinnat voivat laskea. Esimerkiksi öljyn hinta on jo laskenut rajusti. Myös asuntojen hinnat ovat laskeneet, mikä hyödyttää periaatteessa ensiasuntojen ostajia, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.
Korkojen lasku hyödyttää puolestaan niitä, joilla on asuntolainaa. Toisaalta lainan saaminen on vaikeutunut.
Työttömyyden kasvu kuitenkin syö saavutettuja hyötyjä. Kiander sanoo, että huonot ajat rokottavat aluksi suhteellisesti enemmän pääomatulon saajia, joten tuloerot voivat ensin kaveta. Lama kuitenkin työntää ihmisiä pois työmarkkinoilta, ja tuloerot alkavat sitten kasvaa. Samalla köyhyys lisääntyy.
- Työttömyys on tavallisen ihmisen kannalta suurin paha.
Ahdinko herättää auttamishalun
Toisaalta oman ja muiden ahdingon on huomattu herättävän suomalaiset auttamaan toisiaan.
- Nousukaudella tuntuu, että juuri minulla menee niin lujaa, ettei minun tarvitse yhteiskunnasta juuri välittää. Taloudellisen taantuman aikana yhteiskunta tulee näkyvämmäksi ja yhä useampi joutuu turvautumaan turvaverkkoihin. Vaikka ei itse joutuisikaan työttömäksi tai muihin taloudellisiin ongelmiin, niin ainakin lähipiirissä on siitä kokemuksia, sanoo hyvinvoinnin tutkimusryhmän johtaja Sakari Karvonen Stakesista.
Myös itsemurhat ja masentuneisuus ovat tyypillisiä nousukauden ilmiöitä ja vähenevät laman aikana.
- Osattomuus on ankarampaa, kun muilla tuntuu menevän hyvin, Karvonen sanoo.
Tyytyväisyys elämään ei kuitenkaan näytä olevan kiinni talouden nousuista ja laskuista. Karvosen mukaan elämäänsä tyytyväisten osuus ei ole juuri muuttunut 40 vuodessa.
Perhearvot nousevat tärkeämmiksi
Taloussosiologian professori Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulusta kertoo, että lama nostaa myös perheen ja lapset entistä tärkeämmiksi.
- Kun mahdollisuudet työelämässä ovat vähäisemmät ja kunnianhimo vähenee, aletaan keskittyä perheeseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Viime laman aikana syntyvyys nousi Suomessa kovaan kasvuun. Wilskan mukaan syynä oli pääasiassa se, ettei naisille ollut töitä ja että työmarkkinat olivat tukossa. Moni päätti tehdä lapset, kun uraakaan ei voinut luoda.
Kuvaavaa on se, että aikuisten kuluttaminen väheni laman aikana selvästi, mutta lasten menoista ei juurikaan tingitty. Wilskan mielestä lasten paapominen on joissain tapauksissa mennyt jo liiallisuuksiin.
- Lapsille ostetaan kamalasti kaikkea. Taloudellisessa toiminnassa mennään lapsen ehdoilla, mikä ei ole hyväksi lapselle. Ehkä tämmöinen taloudellinen hemmottelu voisi (taantuman vuoksi) vähentyä ja lapsille annetaan tavaran sijasta oikeasti enemmän aikaa.
Kielteiset vaikutukset myönteisiä suuremmat
Asiantuntijoiden mukaan taantuman kielteiset vaikutukset ylittävät aina myönteiset. Wilska muistuttaa, että viime lama jätti jälkeensä muun muassa kosolti sosiaalisia ongelmia.
Kiander puolestaan varoittaa, että lamalla voi olla vakaviakin seurauksia, jos se pitkittyy ja syvenee.
- Se voi johtaa erilaisiin poliittisiin konflikteihin ja levottomuuden kasvuun. Kreikassa on jo nähty, miten mellakat ovat lähteneet liikkeelle. Se ei ole suoraan laman seurausta, mutta liittyy taloudellisiin ongelmiin.