Talousennusteita on syksyn mittaan korjattu toistuvasti alaspäin. Tämän vuoden keväällä pessimistisimmät ennustajat uskoivat talouskasvun hidastuvan ensi vuonna kahteen prosenttiin. Syksyllä pessimistisimmät povasivat ensi vuodelle enää yhden prosentin kasvua.
Uusia kotimaisia ennusteita ei ole vähään aikaan tullut. Ennusteiden sijasta on esitetty paljon mielipiteitä.
Yleisin viesti on ollut, että huonosti menee. Yleensä suurimman huomion saa mielipide, joka esittää synkimmän käsityksen tulevaisuudesta.
Rahoitusmarkkinoiden häiriö on tekijä, joka tekee ennustamisen monessa mielessä vaikeaksi, voi sanoa jopa mahdottomaksi.
Globaaliksi pankkikriisiksi kärjistyneet rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat tuoneet taloudellisiin prosesseihin sellaisen epämääräisen jatkuvuuden, että kukaan ei tiedä mistä päästä tulevaisuutta tulisi uudelleen ryhtyä tähyämään.
Menneistä tilastollisista riippuvuuksista ei ennustamisessa ole nyt kovin paljon apua, sen verran poikkeuksellinen Lehmanin konkurssista alkanut lokakuun tapahtumaketju on ollut.
Tavanomaiset ennustemallit perustuvat oletukselle, että luottomarkkinat toimivat. Jos ne lakkaavat toimimasta, niin malleilla ei voi ennustaa. Toki niiden avulla voi laskea toinen toistaan huonompia skenaarioita, mutta se on eri asia kuin ennusteen tekeminen.
Rahoitusmarkkinakriisi vaikuttaa talousnäkymiin monien eri kanavien kautta.
Yksi kanava muodostuu rahoituskustannusten noususta. Investoinnit, asunnonostot ja kestokulutustavaroiden hankinnat vähenevät, kun lainaraha kallistuu. Pankkikorot ovat nousseet, koska luottamuspula on vaikeuttanut pankkien varainhankintaa ja nostanut sen hintaa. Myös uusiin luottoihin sovellettuja korkomarginaaleja on nostettu. Pankkien soveltamat korot ovat nousseet siitä huolimatta, että keskuspankit ovat monissa maissa alentaneet korkoja.
Toinen reitti kulkee omaisuushintojen kautta. Asuntojen ja osakkeiden hintojen lasku merkitsee sitä, että ihmiset kokevat itsensä aikaisempaa köyhemmiksi ja alentavat kulutustaan. Alentuneet omaisuusarvot vähentävät mahdollisuuksia ja halukkuutta lisävelkaantumiseen, koska vakuuksia on tarjottavana vähemmän.
Rahoituskriisillä on taipumus voimistaa omaisuushintojen laskua, koska rahan tarve pakottaa myymään vähemmän likvidiä omaisuutta.
Kolmas kanava käy luoton saatavuuden kautta. Oman maksuvalmiuden kiristyminen ja asiakkaiden investointihankkeiden riskipitoisuuden kasvu saa luotonantajat pidättyväisiksi. Rahoittajat vaativat parempia vakuuksia, lyhentävät laina-aikoja ja pahimmassa tapauksissa myyvät "ei oota". Tämä siirtää suunniteltuja investointeja ja hankintoja tuonnemmaksi, jolloin taloudellinen toimeliaisuus viilenee.
Vielä vakavampia seurauksia rahoituskriisistä seuraa, kun pankkien luotonantokyky heikkenee niin paljon, että ne eivät pysty rahoittamaan edes yritysten normaalia käyttöpääoman tarvetta. Sitä taas tarvitaan, koska ostot ja myynnit eivät yleensä ajoitu samalle ajankohdalle. Yritykset tarvitsevat joko käteiskassoja tai luottolimiittejä voidakseen harjoittaa liiketoimintaansa.
Kansainvälinen valuuttarahasto tuli kolmisen viikkoa sitten ulos uudella maailmantalouden ennusteellaan.
Siinä maailman kokonaistuotannon kasvua oli vedetty prosenttiyksikön verran alaspäin verrattuna heinäkuussa julkistettuun ennusteeseen.
Yhdysvaltain ja suurten EU-maiden kasvu jää valuuttarahaston mukaan ensi vuonna lähelle nollaa. Se merkitsee, että teollistunut maailma olisi tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alkupuolella taantumassa.
Maailmantalouden kasvu kuitenkin jatkuu, sillä Aasian kehittyvien maiden taloudet notkahtavat valuuttarahaston arvion mukaan vain hieman. Kiinan kasvu on ensi vuonnakin lähellä 10 prosenttia, ja Venäjän lähellä 6 prosenttia. Maailmantalous kokonaisuudessaan ei siten valuuttarahaston arvion mukaan ajaudu taantumaan.
Suomelle ja Ruotsille valuuttarahaston arvio on suosiollinen. Näille maille rahaston asiantuntijat ennustavat noin 1,5 prosentin kasvua vuonna 2009. Tätä voi pitää optimistisena, kun ottaa huomioon, että muun Euroopan odotetaan polkevan paikallaan tai menevän alaspäin.
Valuuttarahaston ennusteessa on otettu huomioon rahoituskustannusten nousun ja omaisuushintojen laskun aikaansaamat vaikutukset. Siinä ei ole oletettu, että maailmantalous ajautuisi vakavaan ja pitkäaikaiseen luottolamaan. Siksi lyhyen ajan näkymä on ensi vuoden nollakasvusta tai peräti taantumasta huolimatta melko positiivinen. Se on positiivinen, koska sen mukaan maailmantalous ei romahda -- ainakaan ensi vuonna.
Ensi vuotta pitemmälle valuuttarahaston ennusteluvut eivät ulotu. Siitä ei siis voi lukea, minkä muotoinen Yhdysvaltain ja EU-maiden tuleva kasvuprofiili on.
V-kirjaimen muotoinen kasvuprofiili merkitsisi sitä, että maailmantalous alkaisi elpyä jo ensi vuoden jälkipuoliskolla. U-kirjaimen muotoisessa profiilissa elpyminen tapahtuisi vasta parin kolmen vuoden päästä. L-kirjaimen muotoinen profiili puolestaan merkitsisi menetettyä vuosikymmentä, jopa kymmenen vuoden nollakasvua.
Jokainen näistä profiileista on mahdollinen. V-kirjain on paras. Sen toteutuminen edellyttää, että luottomekanismi saadaan jälleen toimimaan.
Kirjoittaja on osastopäällikkö Suomen Pankissa.