Isojen pörssiyhtiöiden synkeät tulosluvut ja ankeat ennusteet vetävät kuntapäättäjiä vakaviksi. Yritysten tuloskunnon romahdus iskee loven varsinkin niiden kuntien kukkaroon, jotka saavat merkittävän osan tuloistaan yritysten maksamista yhteisöveroista.
– Tulossa on iso romahdus. Kuntapuolella on arvioitu, että kun meille viime vuonna kertyi yhteisöverojen tuottoa runsas 1,5 miljardia euroa, summa saattaa nyt pahimmillaan tippua jopa alle miljardiin, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen perjantaina STT:lle.
Kun työllisyys heikkenee, myös tavallisilta kuntalaisilta kertyy veroja entistä vähemmän. Kuinka vähän, sitä on vaikea ennakoida nyt, kun talouden kehitys on muutenkin hämärän peitossa.
Ei ihme, että Kuntaliitossa huudetaan jo valtiota apuun.
– Akuuttina ratkaisuna toivomme, että kuntien yhteisövero-osuutta nostettaisiin pikaisesti. Jos korotuksen suuruusluokka olisi 10 prosenttiyksikön vaiheilla, kuntasektori saisi nelisensataa miljoonaa lisärahaa, Kietäväinen laski.
– Se helpottaisi niitä kuntia, jotka ovat riippuvaisia yhteisöveroista. Muun kuntakentän selviytymistä tulisi tukea valtionosuuksien lisäyksellä.
Myös kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) on esittänyt kunnille nykyistä suurempaa osaa yhteisöverosta. Nyt kunnat saavat veron tuotosta runsaat 22 prosenttia ja loput menee valtiolle.
Lamavuosien kokemukset pelottavat
Kuntaliitto esittelee tarkemman esityksensä kuntapalvelujen pelastusohjelmaksi ensi viikolla. Perjantaina liiton puheenjohtaja Risto Parjanne tähdensi, että kuntien kontolla olevat kansalaisten peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, on turvattava myös laman aikana.
– Palvelujen karsiminen ei ole mahdollista silloin, kun turvaverkkoja tarvitaan entistä enemmän, Parjanne sanoi terveyskeskusten johdon neuvottelupäivillä Helsingissä.
Useat kunnat ovat valmistelleet säästö- ja sopeutustoimia jo nyt. Kuntaliitto varoittaa kuitenkin, että veronkorotukset ja henkilöstön vähentäminen heikentäisivät yleistä talouskehitystä entisestään.
Säästöillä olisi myös suorat vaikutukset palveluihin ja rakennushankkeisiin.
– Rakennusalan kriisi pahenee entisestään, jos kuntien investoinnit romahtavat samalla tavoin kuin 90-luvun laman aikana, Kietäväinen huomautti.
Esimerkiksi rakennusten korjauksia jäi silloin rästiin, ja siitä kärsitään vieläkin.
Isoja lomautuksia ei vielä luvassa
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tuoreimman työllisyystiedustelun mukaan kuntasektorille ei tänä vuonna vielä ole odotettavissa laajoja lomautuksia.
Taloustilanteen heikentyessä kuntien säästöleikkuri iskisi kuitenkin myös henkilöstökuluihin, joista kertyy valtaosa kuntien menoista. Eniten rahaa palaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja opetustoimeen. 90-luvun kokemukset pelottavat, sillä lamavuosina kuntien henkilöstömäärä väheni noin 10 prosenttia.
Vielä viime vuonna kuntien verotulot kasvoivat keskimäärin noin 7,5 prosenttia. Tänä vuonna ne vähenevät Kuntaliiton arvion mukaan 2–3 prosenttia, mutta kulut kasvavat 5 prosentin tahtia.