Talouden taantuma yhdessä verohelpotusten kanssa romautti verotulot. Rikkaista rikkaimpien pitkään jatkunut ansio- ja pääomatulojen nousu kääntyi laskuun.
Jos ei kansan enemmistöllä ole mennyt taloudellisesti hyvin parin viime vuoden aikana, ei ole mennyt rikkaillakaan. Tämä ilmenee maanantaina julkistetuista vuoden 2009 verotiedoista.
Eniten ansiotuloja saaneen Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan tulot putosivat 6,1 miljoonaan euroon, kun ne vielä edellisvuonna olivat 7,8 miljoonaa. Mitään hätää Ollilalla ei tietenkään ole, sillä vastaahan hänen ansiotulonsa runsaan puolentoistasadan keskivertopalkansaajan yhteenlaskettua tienestiä.
Myös pääomaverotulojen ykköspaikan miltei itseoikeutettu haltija, Sanoma-konsernin suuromistaja Aatos Erkko joutui tyytymään 16,5 miljoonan euron pääomatuloihin. Ne laskivat vajaat kaksi miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Luku on kuitenkin niin suuri, että sitä on vaikea edes suhteuttaa tavallisten ihmisten mihinkään tuloihin.
Tuloverojen määrä putosi viime vuonna yli kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Ansiotulot kasvoivat hieman, mutta niistä kerätyt verot laskivat verokevennysten vuoksi. Verojen suuri lasku johtuu pääomatulojen ja sitä kautta myös pääomaverojen lähes kolmanneksen pudotuksesta.
Rikkaiden ja vähemmän ansaitsevien suhdetta viime vuoden tuloissa tapahtuneet muutokset eivät tule suuresti hetkauttamaan, sillä tuloerot alkavat kasvaa heti kun talous piristyy. Ja nythän talous on jo elpymässä.
Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet valtavasti parin viime vuosikymmenen aikana. Ne ovat vielä kuitenkin EU-maiden keskiarvoa alhaisemmat mutta suuremmat kuin ensimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Verotilastot kertovat edelleen karua kieltä siitä, että naiset ovat kaukana tulokärjestä. Sadan eniten ansiotuloja saaneen listalla on vain neljä naista. Parhaiten tienaavakin yltää vasta sijaluvulle 40.
Julkisuudessa on arvosteltu sitä, että tällaisia tilastoja julkaistaan. Varsinkin varakkaimmat haluaisivat pitää verotietonsa salassa.
Tiedotusvälineiden mahdollisuuksia kertoa verotietoja on tänä vuonna vaikeutettu siten, että verottaja ei anna julki henkilöiden kotikuntia, vaan ainoastaan maakunnan. Koska tiedot on kuitenkin saatavissa -- joskin se vaatii hieman enemmän työtä kuin takavuosina -- tämä on vain turhaa asioiden julkitulon vaikeuttamista.
Verotietojen julkistaminen kuuluu avoimen, demokraattisen yhteiskunnan pelisääntöihin. Niissä ei ole mitään salattavaa. Päinvastoin tiedot tarjoavat hyvän perusmateriaalin arvioida verotusta, sen oikeudenmukaisuutta ja mikseivät myös anna eväitä pohdiskella näinkin suurten tuloerojen mielekkyyttä.
Verotietojen salassa pitämistä on vaadittu vetoamalla siihen, että erilaiset sieppaus- ja kiristysyritykset ovat rantautuneet Suomeenkin. Tämä on melkoista ylireagointia. Niin suureksi tämä ongelma ei suinkaan ole Suomessa kasvanut. Vaikka verotietoja ei julkaistaisikaan, kyllä rikolliset aina kohteensa löytävät.