Talouden taantuma voi piristää kummasti kierrätysvaraosien kauppaa. Yhä useampi yrittää pitää vanhan peltilehmänsä ajokunnossa mahdollisimman pitkään. Tästä kielii myös se, että uusien autojen kauppa on hidastunut.
"Edellisen laman aikana varaosakauppa vilkastui. Saa nähdä, miten nyt käy", Suomen Autopurkamoliitto ry:n toiminnanjohtaja Kari Heikkilä sanoo.
Metallien maailmanmarkkinahintojen romahdus on hyydyttänyt romukaupan. Terästehtaat rajoittavat romuraudan ostoa ja romuliikkeiden varastot pursuavat. Autopurkamolle huonokuntoisesta romuautosta kertyy enää vain kuluja, koska käyttökelpoisia varaosia niistä ei juuri ole irrotettavissa.
"Vielä syksyllä sekaromusta saattoi saada jopa 200-300 euroa tonnilta, nyt hinta lähenee nollaa. Auto on silti aina käsiteltävä asianmukaisesti kierrätystä varten", Heikkilä huomauttaa.
Käsittely ja kuljetus vievät aikaa ja rahaa
Romuimmistakin autoista on poistettava nesteet, akut ja renkaat. Myös romujen ja ongelmajätteiden kuljetus poikii kuluja.
"Tällä hetkellä moni purkamo varmasti varastoi nurkkiinsa niin paljon autoja kuin tilat ja laki vain antavat myöten. Se, lähteekö romumetallin hinta vielä nousuun ja missä vaiheessa, on maailmanmarkkinoista kiinni", Heikkilä muistuttaa.
Autopurkamoliitossa on noin 60 jäsenyritystä. Heikkilä arvioi, että liittoon kuulumattomia, asianmukaisesti toimivia purkamoita on ainakin vielä saman verran lisää. Lisäksi alalla toimii kirjava joukko villejä yrittäjiä, joiden määrä on arvailujen varassa ja valvonta käytännössä olematonta.
"Suurin osa virallisista autopurkamoista noudattaa sääntöjä tunnollisesti. Ympäristöviranomaiset myös valvovat tarkastuksillaan niitä, joilla on toimintaansa varten ympäristölupa ja EU-direktiivinkin edellyttämät autojen käsittely- ja vastaanottopaikat", Heikkilä korostaa.
Kierrätysjärjestelmä vuotaa pahasti
Harmaat romuyrittäjät eivät useinkaan rakenna kunnollisia varastointi- ja käsittelypaikkoja. Ongelmajätteitä päätyy luontoon ja verotuloja jää saamatta.
Suomessa romutetaan vuosittain noin 100 000-120 000 käytöstä poistettua henkilöautoa. Viime vuosina on arvioitu, että niistä ilmeisesti vain viidennes kierrätetään virallisen kierrätysjärjestelmän kautta.
"Viime aikoina tilanne on parantunut. Järjestelmäämme tulevien autojen määrä on lähes kolminkertaistunut", Suomen Autokierrätys Oy:n kehityspäällikkö Arto Silvennoinen sanoo.
"Metallin hinnan lasku on varmasti vähentänyt romuautojen pimeää keräilyä. Virallista kierrätystä on vauhditettu myös etusetelikampanjalla sekä ryhtiliikkeellä epävirallisten romunkerääjien boikotoimiseksi."
Heikkilä korostaa, että vain autopurkamolla käyttökelpoiset osat puretaan ja myydään. Muilta romu menee suoraan murskattavaksi.
Kierrätystä ja Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tilastoja sotkee myös se, että ilmeisesti moni vielä luulee väliaikaisen liikennekäytöstäpoiston riittävän ajoneuvon passittamiseksi autuaammille moottoriteille.
Marraskuusta 2007 lähtien omistajan vastuu autosta on kuitenkin poistunut vasta romutustodistuksella. Sen saa vain Suomen Autokierrätyksen valtuutetuista vastaanottopisteistä.
"Tilastoissa on vielä paljon haamuautoja, jotka oikeasti on jo kierrätetty, viety ulkomaille tai hylätty metsään. Rangaistuksen uhka ehkä vähentäisi virheellistä menettelyä", Silvennoinen toteaa.