Suomi välttää taantuman tänä vuonna vain rimaa hipoen. Kulutusjuhlia ei ole luvassa, sillä Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa on heikentynyt, jopa ratkaisevasti.
Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen 2012–2014 mukaan Suomi välttää taantuman tänä vuonna rimaa hipoen. Hipaisten ohitettavaa taantumaa voi pitää hyvänä uutisena.
Taloudessa joudutaankin kitkuttelemaan lähivuodet, sillä talouskasvu jää vaatimattomaksi, ja työttömyys uhkaa nousta.
Tälle vuodelle ennakoitu 0,8 prosentin talouskasvu on lähinnä kotimaisen kulutuksen varassa, sillä vienti takkuaa pahasti. Vienti on edelleen lähes viidenneksen vuoden 2008 ennätystason alapuolella.
Vaihtotase uhkaa jumittaa pientä alijäämää tämän ja ensi vuoden. Teollisuus ja rakentaminen pysyttelevät edellisvuoden lukemissa, kun palvelut vetävät talouskasvua.
Tuotannon kasvuvauhti elpyy hitaasti ensi ja sitä seuraavana vuonna. Myös viennin odotetaan kasvavan hitaasti ja saavan investoinnit vähitellen käyntiin.
Työttömyys pysyy sitkeästi kahdeksan prosentin tuntumassa. Hallitusohjelman tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja laskea työttömyysaste viiteen prosenttiin vaalikauden aikana jää tällä talouskasvun vauhdilla kuitenkin pelkäksi haaveeksi. Työllisyysaste on nyt 68,6 prosenttia.
Talouden kestävyys edellyttäisi, että työllisten määrä kasvaisi niin nuorten, keski-ikäisten kuin myös eläkeikää lähestyvien työntekijöiden joukossa.
Viime viikolla julkaistu Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n talousennuste on hippusen myönteisempi. Valtiontalouden toimenpiteet ja kehysriihen päätökset pohjaavat kuitenkin valtiovarainministeriön ennusteeseen, joten sen mukaan mennään.
Vaikka palkat nousevatkin maltillisesti, viime ja tänä vuonna toteutetut kotitalouksien sähköveron ja polttoöljyn valmisteveron, makeis-, jäätelö-, ja virvoitusjuomaveron, elintarvikkeiden, alkoholituotteiden ja eräiden palveluiden samoin kuin sanoma- ja aikakauslehtitilausten ja autojen verotuksen korotukset leikkaavat kuluttajien ostovoimaa.
Analyytikkojen mukaan ostovoima ei juuri kasva, sillä veropäätökset ja hienoinen noin 2,8 prosentissa viihtyvä inflaatio pitävät kuluttajan kukkaronnyörit kireällä. Kulutusjuhlia ei ole luvassa.
Omat kotoiset ongelmat kietoutuvat ulkoisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat kansantalouden näkymiin. Euroopan velkakriisi ja kansainväliseen talouteen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät pitävät myös suomalaista taloutta ja kuluttajaa varpaillaan.
Talouden kehitys on Suomessa menossa väärään suuntaan, kun talous palveluvaltaistuu ja korkeamman tuottavuuden teollisuustuotanto supistuu. Vuosituhannen alun erinomainen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on menetetty, ja sen takaisin saavuttaminen on muuttuneessa maailmantaloudessa työn ja tuskan takana.
Julkisen talouden tasapainotuksen, tuottavuuden kasvun tukemisen, inhimilliseen pääomaan panostamisen ja investointien houkuttelemisen pitää olla Suomen lähivuosien ykköspolitiikkaa kaikilla tasoilla. Muuten ei tästä selvitä.