Maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat äänet ovat vahvistuneet internetissä. Uutta nostetta keskusteluun ovat tuoneet blogit ja erilaiset yhteisöpalvelut, kuten Facebook. Keskustelua on omiaan lisäämään myös taloudellisen tilanteen heikkeneminen.
Erikoistutkija Vesa Puuronen Kuopion yliopistosta sanoo, että vastaavaa keskustelua on ollut olemassa siitä asti, kun sähköpostit yleistyivät.
"Facebook-asiassa on uutta se, että siellä useimmat esiintyvät omalla nimellään ja kasvoillaan. Asiasta puhumisesta on tullut hyväksyttävämpää ja julkisempaa."
Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu on Puurosen mukaan lisääntynyt pikku hiljaa.
"Kunnallisvaalit olivat jonkinlainen käännekohta. Nyt keskustelun tila on auennut, mutta se on epätasapainossa. Dominoivassa asemassa on ihmisiä, jotka esittävät hyvin äärimmäisiä näkökantoja."
Keskustelussa lähtee välillä mopo käsistä
Puuronen varoittaa kuitenkin leimaamasta ryhmiin kuuluvia rasisteiksi. "Ryhmiin kuuluu maahanmuuttokriittisiä ihmisiä, joilla on monilla huonoja kokemuksia. Ryhmissä epäillään maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä ajattelua, mihin maahanmuuttopolitiikka perustuu."
"Aihe näyttää painavan ihmisiä laajasti. Kun siihen ei ole viralliselta taholta puututtu mitenkään järkevästi, se purkautuu tätä kautta. Mielestäni se on ihan hyvä, koska se asia pitää keskustella, muuten asia ei etene yhtään mihinkään suuntaan."
Puuronen myöntää, ettei keskustelu netissä ei aina pysy asiallisena ja rakentavana.
"Keskustelupalstoilla mopo on monesti niin kaukana metsässä, ettei sitä kukaan sieltä enää löydä. Ainoa tapa rakentavaan keskusteluun on se, että ne ihmiset, jotka ovat eri mieltä asioista, osallistuvat myös keskusteluun."
Pelko työpaikasta nostaa kriittisyyden pintaan
Myös talouden taantuma lisää maahanmuuttokeskustelua.
"Miksi tuo muualta tullut tyyppi sai tuon työn, kun minä olisin sen pystynyt hoitamaan?", muotoilee Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toby Archer.
"Kun talous taantuu ja työllisyys kasvaa, maahanmuuttoon ja sen ongelmiin kiinnitetään enemmän huomiota. Talouden ollessa hyvällä tolalla yhteiskunta pystyy sulauttamaan maahanmuuttajat paremmin sisälleen ja heitä saatetaan suorastaan tarvitaan", Archer toteaa.
Suomessa hän ei pidä kilpailutilannetta yhtä suorana kuin esimerkiksi Brittein saarilla.
"Täällä maahanmuutossa nähdään ongelmalliseksi laittomat maahanmuuttajat. Mutta monilla näistä ihmisestä ei ole edes oikeutta tehdä työtä, joten he eivät vie kenenkään työpaikkaa", hän huomauttaa.
Myöskään paperi- ja metsäteollisuuden työpaikkojen väheneminen ei liity maahanmuuttoon, eikä siten suoraan lisää kriittisyyttä.
"Ne työpaikat eivät mene maahanmuuttajille Suomessa, vaan ehkäpä tehtaille Aasiassa tai Uruguaissa", Archer sanoo.
Taantuman mukanaan tuoma yhteenkuuluvuuden tunne sen sijaan saattaa muuttaa asenteita maahanmuuttajia kohtaan.
"Vaikeina aikoina koetaan, että suomalaisten on puhallettava entistä enemmän yhteen hiileen. Se on positiivinen tunne, mutta sen haittapuolena ovat ennakkoluulot muualta tulleita kohtaan. Meillä on riittävästi ongelmia itsellämmekin, ei meidän tarvitse ottaa muun maailman murheita kantaaksemme", Archer päättää.