Suomalainen perhepolitiikka elää murroksessa. Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan syntyvyys on laskenut jo useamman vuoden ajan, kun se vielä ennen nykyistä taantumaa oli hienoisessa nousussa.
Myös ihmisten ihanteena pitämä lapsiluku on pudonnut. Vaikka individualismi, yksilökeskeinen ajattelutapa, on vuosikymmenten saatossa yleistynyt, perhebarometrin kuvaama muutos selittyy pitkälti pitkittyneen taloudellisen taantuman lisäämällä epävarmuudella.
Syntyneiden lasten määrä Suomessa nousi vuodesta 2007 aina vuoteen 2010 saakka. Sen jälkeen syntyvyys on laskenut. Suunta on ollut samanlainen kaikissa kehittyneissä maissa. Vuonna 2008 alkaneella talouslamalla ja syntyvyydellä on selvä yhteys.
Syntyvyys on hiipunut lähes kaikissa EU-maissa, Yhdysvalloissa ja jopa Kiinassa. YK:n tilastojen mukaan näissä maissa nainen synnyttää keskimäärin 1,7 lasta, kun väestön määrän ennallaan pitäminen edellyttäisi 2,1 lasta. Selvitysten mukaan tärkeimpänä syynä lapsiluvun laskulle pidetään toimeentuloon liittyvää pelkoa.
Yleensä talouden heilahtelut vaikuttavat perheiden suunnitelmiin viiveellä jos lainkaan. 1930-luvun suuren laman jälkeen talouden epävarmuudella on todettu olevan yhteys syntyvyyteen.
Edelleen kurittava taloustaantuma on kestänyt Suomessa poik-keuksellisen pitkään, ja seuraukset näkyvät jo perheiden elämässä.
Tänä päivänä suomalaisperheeseen syntyy keskimäärin 1,65 lasta, kun vastaava luku viisi vuotta sitten oli 1,9. Käsi kädessä lapsiluvun alentumisen kanssa ihmisten lapsilukuihanne on pudonnut. Vuonna 2007 haaveiltiin vielä 2,5 lapsesta kun nyt ihanneluku on jo alle kaksi. Sama suunta näkyy myös siinä, että aikaisempaa harvempi haaveilee suurperheestä.
Talouden vaikutus perhekokoon ja haluun saada lapsia heijastuu etenkin pienituloisten ja työttömien perheisiin. Nämä ovatkin perheitä, joissa lasten saannista aiheuttamat taloudelliset seuraukset tuntuvat kovimmin. Kun yhteiskunnan tukea lapsiperheille heikennetään, se vaikuttaa eniten juuri pienituloisiin ja heidän ratkaisuihinsa.
Korkeasti koulutettujen naisten lastenhankintaintoa hillitsevät perhevapaiden aiheuttamat katkokset työssä, millä on vaikutusta uralla etenemiseen. Kaiken kaikkiaan epävarmuus työelämässä panee nuoret aikuiset siirtämään lastenhankintaa.
Vaikka taloudellista tilannetta voidaan pitää päällimmäisenä syynä syntyvyyden laskuun, myös ilmapiiri vaikuttaa siihen. Yksilökeskeisyys on yleistynyt ja sen myötä yhä useampi haluaa elää ilman lapsia tai saada korkeintaan yhden lapsen.
Yhteiskunnan lapsiperheille suunnatulla tukipolitiikalla on oma merkityksensä, mutta enemmän kuin suoraan ihmisten päätöksiin sen vaikutus on yhteydessä yleiseen asenneilmapiiriin.
Ennusteiden mukaan Suomen väkiluvun kasvu pysähtyy vuoden 2030 tienoilla. Tosin maahanmuutto pitänee yllä väestönkasvua tämänkin jälkeen.
Pääkirjoitus