Taan­tu­ma ei vaikuta Kult­tuu­ri­ra­has­ton tukiin

Heikentyneellä taloustilanteella ei ole lähivuosina vaikutusta Suomen kulttuurirahaston apurahojen jakoon tai hankkeiden tukemiseen, painottaa Kulttuurirahaston asiamies Juhana Lassila.

Kulttuurirahaston kirjahanke jatkuu taantumasta huolimatta.
Kulttuurirahaston kirjahanke jatkuu taantumasta huolimatta.
Kuva: Pekka Peura

Heikentyneellä taloustilanteella ei ole lähivuosina vaikutusta Suomen kulttuurirahaston apurahojen jakoon tai hankkeiden tukemiseen, painottaa Kulttuurirahaston asiamies Juhana Lassila.

-- Seuraavan parin vuoden aikana sillä ei ole mitään vaikutusta, ja jos lama jatkuu pitkään, niin pitkälläkin aikavälillä rahasto pystyy varautumaan tilanteeseen aika hyvin. Käytännössä kassaan on varattu niin paljon rahaa, että sillä pystytään hoitamaan jaot ja hankkeet oikein hyvin.

-- Osakkeiden arvossa taantuma varmasti näkyy, mutta apurahat on jaettu tuotoista ja tuotot ovat olleet tähän asti erittäin hyviä. Ehkä ensi vuonna voi olla vähän eri tilanne, mutta tuleviin jakoihin on pystytty jo etukäteen varautumaan hyvin.

Esimerkiksi Kulttuurirahaston kolmivuotinen suurhanke Kirjatalkoot etenee suunnitelmien mukaisesti. Tuella on hankittu tänä vuonna noin 53 000 nidettä kirjastoihin, ja tukirahaa on käytetty lähes miljoona euroa. Tukea on hyödyntänyt 373 kuntaa eli 96 prosenttia manner-Suomen kunnista.

Eniten kirjastot ovat hankkineet tukirahoilla lastenkirjoja. Hankintojen kärjessä ovat Aino Havukaisen Tatun ja Patun outo unikirja, Timo Parvelan Ella ja Äf Yksi sekä Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä.

Vuonna 2009 ja 2010 tukea saavat vain ne kunnat, jotka ovat lisänneet myös itse omia kirjahankintamäärärahojaan tänä vuonna. Hanke on kolmivuotinen. Kolmannes tukirahoista on nyt käytetty ja noin kaksi miljoonaa euroa kahdelle tulevalle vuodelle on vielä käytettävissä.

Enemmistö kunnista mukana

Opetusministeriön keväällä tekemän kyselyn mukaan lähes 88 prosenttia kyselyyn vastanneista 261 kunnasta ilmoitti nostaneensa tai nostavansa tänä vuonna kirjastojensa kirjahankintamäärärahoja. Peräti 66 kuntaa oli tuolloin jo lisännyt määrärahojaan yli 10 prosenttia, 124 kuntaa 5--10 prosenttia ja 39 kuntaa alle viisi prosenttia.

-- Fakta tästä tulee vasta maaliskuun lopulla, kun lääninhallituksen tilastot valmistuvat. Voi olla, että heikentynyt taloustilanne vaikuttaa näihin, mutta toisaalta summat ovat pieniä. Useimpien kuntien kohdalla määrärahojen nosto tarkoittaa muutamaa tuhatta euroa ja silloin kysymys on ennen kaikkea tahdosta, eikä taloudesta. Näillä rahoilla ei minkään kunnan taloutta kaadeta mihinkään suuntaan.

-- Tosiasia on, että 90-luvun alkupuolelta lähtien kirjahankintatilastot ovat menneet niin paljon alaspäin suhteessa yleiseen talouskasvuun, että vastuuntuntoista olisi nyt korjata tämä tilanne yhdessä kuntoon, Lassila sanoo.

Ilmoita asiavirheestä