Asukkaiden kuuleminen ja vaikutusmahdollisuuksien laajentaminen ovat olennainen osa muutaman vuoden voimassa olleen uuden kuntalain tavoitteita.
Tärkeää onkin, että velvollisuus kuunnella asukkaita muuttuu kansalaisten oikeudeksi osallistua ja vaikuttaa oman kunnan toimintaan, muulloinkin kuin neljän vuoden välein käytävissä kuntavaaleissa.
Jos kansalaisten osallistumista ei ole perusteltu ja järjestetty, on vaarana, että vaikuttaminen jää tehottomaksi.
Erilaiset keskustelutilaisuudet, kyläkokoukset, kuntaparlamentit, kuntafoorumit ja kuntalaisraadit ovat välineitä, joilla voidaan kartoittaa ihmisten mielipiteitä. Niistä on saatu vaihtelevia kokemuksia.
Aiheiden ja keskustelujen vetäjien pitää kuitenkin olla poikkeuksellisen kiinnostavia ja innostavia, jotta ihmiset vaivautuvat paikalle tilaisuuksiin keskustelemaan.
Näin on siitä huolimatta, että esimerkiksi maankäyttöön ja palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat ovat tärkeitä. Jos asiat kuntalaistapaamisissa käsitellään kovin virkamiesmäisesti, voi jäädä epäselväksi, mihin suuntaan vaikuttaminen lopulta tapahtuu.
Erityisryhmiä varten on jo lain velvoittamat vanhusneuvostot, nuorisovaltuustot ja vammaisneuvostot, jotta ne pääsevät vaikuttamaan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan.
Neuvostot ovat vakiintunut keino vaikuttaa varsinkin, jos niiden esittämät mielipiteet otetaan huomioon päätöksenteossa. Teemakohtaisten jalkautumisten ja työpajojen avulla voidaan myös haarukoida näkemyksiä visioiden pohjaksi, kuten Oulun kaupunginjohto on vastikään tehnyt oululaisissa oppilaitoksissa.
Verkko sen sijaan on ”digiaikainen”, nopea ja vaivaton tapa kerätä, kartoittaa ja saada helposti isokin määrä mielipiteitä valmisteltaviin asioihin varsinkin, kun perinteiset vuorovaikutustavat eivät oikein ole ottaneet tuulta purjeisiin.
Oulussa on uutena kokeiluna avattu, vielä tämän viikon kaupungin verkkosivuilla auki oleva Ou jees! -kampanja, jossa kartoitetaan arvoja, kysytään mielipiteitä ja etsitään ideoita uuden kaupunkistrategian tueksi. Myös älypuhelimeen ladattavan Meijän kaupunni -sovelluksen kautta voi vastata ja vaikuttaa.
Kampanjassa kysytään, millaisessa Oulussa ihmiset haluavat asua vuonna 2026. Kyse on samasta vuodesta, jolle Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa.
Aidon vaikuttamisen kannalta on tärkeä luoda helppoja vuorovaikutuskanavia, joissa asukkaat, päättäjät ja asioita valmistelevat virkamiehet pääsevät luontevasti vaihtamaan ajatuksia ja ideoita.
Koska Oulu on nuorten ihmisten kaupunki, on tärkeää, että kaupunginjohtaja Päivi Laajalan toivomaan monipuoliseen vastaajajoukkoon kuuluisi erityisen runsaasti nuoria.
Juuri nuorten näkemykset ovat tärkeitä, kun mietitään, minkälaisen arjen ja millaisten arvojen ja visioiden varaan Oulun tulevaisuutta halutaan rakentaa. Nuorten osallisuuden soisi joka tapauksessa näkyvän erityisen vahvasti uudessa kaupunkistrategiassa.