Mielikuvaharjoittelu, minäkuvan kehittäminen ja positiivisten muistojen löytäminen tulevat vastaan nykyään jokaisessa työpaikkakoulutuksessa. Kouluttajat mainostavat sisäisen sankaruuden löytämistä ja peräänkuuluttavat vastuuta ihmisen omasta elämästä.
Elämänlaatua parantaville luennoille ei tulla vain kuuntelemaan puhujan teoreettisia jorinoita, vaan tilaisuuksista haetaan potkua arkeen. Luennoilla keskustellaan, jaetaan kokemuksia ja kuullaan esimerkkejä luennoitsijan henkilökohtaisesta elämästä.
Oulussa pääasiassa naisyrittäjille järjestetyssä Hormonihurmio-tapahtumassa kouluttaja Leila Simonen kehottaa jokaista kertomaan parilleen viisi hyvää ominaisuuttaan. Yleisöä ei ujostuta, vaan sali täyttyy nopeasti puheensorinasta. Sitten Simonen opettaa miten tehdä omasta päivästään täydellinen.
Luento etenee amerikkalaiseen tyyliin, kiteytyksin ja kannustuksin. Kolmiosaisen ohjelman alussa todetaan, että päivästä on tulossa hyvä.
"Katso pilviä, älä harmittele säätä, vaan katso pilvien muotoa. Taivaalle katsominen avaa mieltä. Nauti luonnosta. Käytä kaikkia aisteja."
Tunne opettaa
pysyvästi
Sosiologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Leila Simonen uskoo, että elämykselliselle koulutukselle on olemassa selvä tilaus. Luentotyyli on muovautunut kuulijoiden toivomuksien mukaan.
Simonen on kouluttanut erilaisia yleisöjä ja yrityksiä parinkymmenen vuoden ajan. Hän kouluttaa muun muassa useita isoja yrityksiä. Joitakin vuosia sitten luentojen tilaajat alkoivat yhä useammin toivoa, että kouluttaja jättäisi kalvot kotiin ja tulisi paikalle omana itsenään. Tiukka formaatti sai vaihtua elämyksiä ja kokemuksia jakavaksi tyyliksi.
Uusia opetusmenetelmiä kehittäessään Simonen on huomannut, että oppiminen on tehokkainta, kun siihen liittyy tunteita. Vieruskaverin kanssa keskusteleminen synnyttää joitakin tunteita ja painaa faktat mieleen pysyvästi.
"Kun järkeen ja faktaan liittyy tunteita, oppiminen jää pysyväksi. Muistat kenen kanssa olet itkenyt tai nauranut."
Työssä vaaditaan enemmän
Taustalla on kenties viime vuosikymmeninä tapahtunut yhteiskunnallinen murros. Vaativammaksi muuttunut työelämä saa etsimään muutosta arkeen.
Simonen puhuu yhteiskunnan muuttumisesta. "Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomi on muuttunut huikeasti", Simonen muistuttaa. Aikaisemmin ihmiset tiesivät paikkansa yhteiskunnassa. "Nykyään elämä ei ole enää samalla tavalla hallittavissa. Elämä on monimutkaistunut hyvin paljon."
Yhteiskunnan muuttuminen näkyy muun muassa muutoksissa työelämässä. Aikaisemmin koulunpenkiltä päätyi todennäköisesti virkaan, nykyään akateemisestikin koulutetut tekevät uraa lyhyissä pätkissä. Pätkätyöt lisäävät stressiä ja epävarmuuden tunnetta.
"Työtahti ja vaatimustaso ovat kasvaneet", Simonen huomauttaa.
Tähän saumaan tulevat elämyskouluttajat ja elämänhallintaoppaat. Simosen luennoilla teemat nousevat niin omasta elämästä kuin ympäröivästä yhteiskunnasta. "Tutkijana minut on koulutettu lukemaan hiljaisia signaaleja ympäristöstä", Simonen sanoo.
Niinpä luennoilla käsitellään työpaikan ilmapiirin parantamista, kateudesta eroon pääsemistä ja muutoksen tekemistä omassa elämässä.
Simosen koulutuksissa parempaa elämää etsitään omista lähtökohdista ja itsestä käsin. Positiivisen asennoitumisen merkitys korostuu. "Hyvät kokemukset ovat ihmisen oma voimavara", kouluttaja muistuttaa.
Tästä päivästä täydellinen
Elämänhallinta-sanasta Simonen sen sijaan ei pidä. "Eihän elämää voi hallita."
Myöskään käsitteet elämästä selviäminen tai jaksaminen eivät kuulu Simosen sanavarastoon. "Elämähän on aivan uskomattoman ihana lahja", Simonen hehkuttaa. "On hyvä oppia elämään tässä hetkessä, nauttimaan siitä, käyttämään kaikkia aisteja", hän listaa. "Moni elää mutku-sitku-elämää. Sen sijaan, että miettii miten joskus eläkkeellä nauttii elämästä, kannattaa tehdä tästä päivästä täydellinen."
Muutoksesta luennoidessaan Simonen löytää esimerkit helposti omasta elämästään. Työskenneltyään parinkymmenen vuoden ajan tutkijana Tampereen yliopistossa, Suomen Akatemiassa ja Stakesissa Simonen alkoi tuntea tarvetta vaihtaa alaa. Turvallinen tutkijanura vaihtui dekkareiden kirjoittamiseen ja yrityskoulutukseen.
Hyppy
uuteen
Tällä hetkellä Simonen kouluttaa talvet ja kirjoittaa kesäisin. Tieteellisten julkaisujen lisäksi häneltä on ilmestynyt kolme dekkaria sekä kaksi oivalluskirjaa. Uudempi näistä, Loisto, antaa tekijänsä mukaan eväitä muutosten pyörteissä selviytymiseen.
Simosen mukaan lääke, joka pitää työn kiinnostavana, löytyy ihmisestä itsestään.
"Työelämä ei kiinnosta eläkkeelle asti, jos omaa luovaa panosta ei voi käyttää. Työn tavoite, tunne työn hallinnasta ja onnistumiskokemukset ovat niitä aspekteja, jotka saavat viihtymään työssä", Simonen sanoo.
Joskus työn mielekkäänä pysyminen vaatii muutosta. "Minä itse alusin kokeilla luovuutta ja osaamistani uusilla alueilla", Simonen kertoo.
Kouluttaja korostaa hyvien mielikuvien ja ajatusten voimaa. Elämäänsä muuttamaan lähtenyt ei saa jäädä kielteisten ajatusten loukkoon.
"Epäonnistumisen polku on käytävä läpi mielikuvissa. Minä ajattelin läpi sellaiset mahdollisuudet, ettei kukaan osta dekkareitani ja että ne saavat huonot arvostelut. Kun nämä ajatukset oli ajateltu, aloin käydä toista polkua ja miettiä onnistumisen mahdollisuutta."
"Ajatusten voimalla ihminen voi sparrata itseään. Korvien välissä ovat meidän tärkeimmät lihaksemme, joita täytyy harjoittaa. Täytyy tehdä jotain, jossa on riski epäonnistua", Simonen opastaa.
Kiltin tytön
kapina
Jotta elämästä saa paljon irti, on tärkeää on pysyä uskollisena itselleen, miettiä mitä itse todella haluaa, kouluttaja korostaa. Erityisesti naisten, kilteiksi tytöiksi kasvatettujen kohdalla tämä on ongelma. Simonen kirjoitti vuonna 1995 Kiltin tytön kapina - Muistot, ruumis ja naiseus -nimisen kirjan, jossa yhdeksän naista käy muistojensa kautta läpi kasvamistaan ja elämäänsä.
"Edelleen on niin, että pojat kasvatetaan valtaamaan sosiaalista tilaa, mutta tyttöjä ohjataan ottamaan toisia huomioon. Tämä kiltin tytön viitekehys seuraa naisia helposti koko elämän."
Simonen neuvoo naisia olemaan armollisempia itselleen. "Kotona naisia kalvaa syyllisyys siitä, ettei ottanut töitä mukaan ja töissä taas siitä, ettei ole riittävän hyvä äiti. Minä tein parhaani on hyvä mantra", Simonen muistuttaa.
