Taak­ka­na 16 vuoden hal­li­tus­vas­tuu

Kokoomuksen kannatus on vakaa, mutta lähtökohdat vaaleihin vaikeat. Kuinka välttää ajautuminen oppositioon 16 vuoden yhtäjaksoisen hallitusvastuun jälkeen.

Helsinki

Siinä missä keskustalle on tulevissa vaaleissa olennainen kysymys, kuinka katkaista kahdeksanvuotinen oppositiotaival, kokoomuksen kohdalla kysymys asetellaan toisinpäin: Kuinka välttää ajautuminen oppositioon 16 vuoden yhtäjaksoisen hallitusvastuun jälkeen.

Kolmesta suurimmasta puolueesta kokoomuksen lähtökohdat tuleviin vaaleihin ovat hankalimmat. Kun yksi kolmesta suuresta puolueesta jää väistämättä ulkopuolelle hallituksen, ja ilmassa on leijunut jo pitkään vahvaa punamullan tuoksua, jää ennakkoasetelmissa Musta Pekka helposti kokoomuksen käteen.

Kokoomuksen puoluetoimistossa tilannetta ei haluta nähdä näin synkkänä, vaikka puolue on tällä hetkellä vakaalla noin 20 prosentin mielipidekannatuksellaan muutaman prosenttiyksikön päässä kutakuinkin tasoissa olevista SDP:stä ja keskustasta.

Puoluesihteeri Heikki A. Ollila muistuttaa kuitenkin, että 16 vuoden hallitusvastuusta huolimatta kannatus on samaa luokkaa kuin viime vaaleissa, jossa paikkoina mitaten tulos oli paras sitten vuoden 1987.

Keskustan ja SDP:n etumatkasta huolimatta myös kokoomus tähtää vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Puheenjohtaja Ville Itälä leimasi tulkinnat SDP:n ja keskustan välisistä pääministerivaaleista "roskapuheiksi" viime viikonloppuna kokoomuksen puoluevaltuustossa.

Itälä haastajan asemassa

Pääministerigallupeissa kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja sisäministeri Itälä on jäänyt kauas Paavo Lipposen (sd.) ja Anneli Jäätteenmäen (kesk.) taakse. Hän on myös hävinnyt entiselle kokoomusjohtajalle Niinistölle kyselyissä, joissa tämän on voinut ehdokkaaksi nimetä.

Ollila ei ole Itälän pääministerikannatuksesta kuitenkaan huolissaan. Hänen mielestään se, että osa kokoomuksen äänestäjistäkin kannattaa pääministeriksi Itälän sijasta Lipposta, kertoo tyytyväisyydestä hallitukseen.

"Kun kaikki kolme puheenjohtajaa ovat vaalikeskusteluissa tasavertaisina puheenjohtajan ja pääministeriehdokkaan rooleissa, luulen että luvut lähtevät korjaantumaan. Mutta kyllähän siinä matkaa tietysti vielä on", Ollila myöntää.

Kasvunvaraa Ollila uskoo olevan erityisesti Keski-Suomessa, jossa tavoitellaan kahta paikkaa. Vaalipiirin nykyinen kokoomusedustaja Juha Karpio jättää eduskuntatyön tähän kauteen. Muita mahdollisia lisäpaikkoja Ollila odottaa Etelä-Pohjanmaalta, Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Varsinais-Suomessa tarvittaisiin onnistumista vaaliliitossa.

Suurin kysymysmerkki Ollilan mielestä on Kuopion toinen paikka, jonka puolueen nykyinen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sai viimeksi perussuomalaisten kanssa solmitusta vaaliliitosta.

Vaaliliittoja kokoomus on solminut Lapissa kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kanssa. Varsinais-Suomessa liitto kristillisdemokraattien kanssa on allekirjoituksia vaille valmis. Perussuomalaisten kanssa yhteistyötä tehdään Lapin lisäksi Mikkelissä, Pohjois-Karjalassa ja Oulussa.

Ääniharavia jää pois

Kokoomuksen kannalta ongelmana on myös se, että vaaleista jää pois monia kovan luokan ääniharavia.

Sauli Niinistön, Riitta Uosukaisen ja Olli-Pekka Heinosen kaltaiset näkyvät ja tunnetut ehdokkaat keräävät paljon vaalituloksen kannalta tärkeitä liikkuvia ääniä, ja heidän kaltaistensa äänimagneettien poisjäänti voi maksaa kriittisiä eduskuntapaikkoja.

Helsingissä kokoomus yrittää tilkkiä Niinistön yli 30 000 äänen jättämää aukkoa mm. Akavan ex-puheenjohtajalla Mikko Viitasalolla ja SOK:n vuorineuvos Jere Lahdella. Tavoitteena on Niinistön poisjäännistä huolimatta säilyttää Helsingissä kahdeksan edustajapaikkaa.

Ilmoita asiavirheestä