Syyt­tei­den ra­jaa­mi­nen olisi ol­lut­pul­mal­lis­ta

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi katsoo, että Jugoslavian entisen presidentin Slobodan Milosevicin kuolema oli paha takaisku Haagin sotarikostuomioistuimelle.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi katsoo, että Jugoslavian entisen presidentin Slobodan Milosevicin kuolema oli paha takaisku Haagin sotarikostuomioistuimelle.

Helsingin yliopiston professorin mukaan Milosevicin oikeudenkäynnin vieminen loppuun olisi ollut tuomioistuimen ehdottomasti suurin juttu.

"Tuomioistuimella olisi voinut olla erinomainen tilaisuus selventää ja täsmentää sitä oikeuskäytäntöä ja niitä oikeussääntöjä, joita se on aikaisemmin selostanut ja asettanut."

Koskenniemi sanoo, että oikeudenkäynti Milosevicia vastaan eteni hitaasti. Prosessin venyminen oli kuitenkin odotettua. "Syytteitä karsittiin ja rajattiin pitkin matkaa monella tavalla."

"Nämä ovat niin tavattoman tulkinnanvaraisia poliittisia kysymyksiä, joita tuomioistuin joutuu harkitsemaan. Minusta ei ole selvää, olisiko syytteet pitänyt rajata selvemmin kuin mitä on tehty."

Koskenniemi muistuttaa, että yksi tuomioistuimen tarkoituksista on kirjoittaa "ortodoksista historiaa" Bosnian sodan tapahtumista. Historian kautta etenkin uhreiksi joutuneilla on mahdollisuus saada hyvitystä siitä, mitä tapahtui.

"Jos syytekohdat olisi täsmennetty hyvin tarkkaan ja kapeiksi, hyvin suuri osa Balkanin väestöistä kokisi, ettei tämä koske heitä ollenkaan. Uhreista olisi ikään kuin nostettu vain joitakuita esiin. On aika vaikea kuvitella, että tuomioistuin olisi voinut niin tehdä."

Ilmoita asiavirheestä