Käräjäoikeus hylkäsi kaikkien 13 Hyrynsalmen Kukkurissa keväällä 1999 Metsähallituksen työmaalle tunkeutuneiden metsäaktivistien saamat syytteet pakottamisesta.
Yhdeksän aktivisteista joutuu kuitenkin maksamaan Kukkurissa urakoineelle Metsäkoneyhtymä Tauriainen Oy:lle, yrityksen yhdelle työntekijälle ja Metsähallitukselle yhteisvastuullisesti vahingonkorvauksia noin 23 000 euroa. Kunkin osuudeksi tulee siten noin 2 500 euroa.
Alioikeus ei nähnyt perusteita myöskään vaihtoehtoiselle syytteelle avuannosta pakottamiseen, koska metsäaktivistit eivät olleet käyttäneet väkivaltaa tai sillä uhanneet ketään. Päinvastoin keskustelut hakkuualueella oli käyty asiallisesti ja rauhallisesti.
Metsähallituksen toiminta luonnon moniarvoisuuden turvaajana on Kajaanin käräjäoikeuden mukaan aiheuttanut ajoittain arvostelua luonnonsuojelujärjestöjen taholta.
Metsähallituksella oli vuoden 1994 inventoinnin perusteella tieto, että Hilponvaaran ja Kukkurin alueelta oli löydetty tuolloin vaarantuneeksi luokiteltu haaparaspi ja muun muassa suojeltavat välkkyludekääpä ja koivukääpä. Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 1996 on osoittanut, että Kukkuriin muodostettaisiin aarnialue. Lisäksi Metsähallituksen vuonna 1999 laaditussa alue-ekologisessa suunnitelmassa muun muassa haaparaspin tunnetut esiintymispaikat oli jätetty talouskäytön piiriin.
Metsähallituksen menettely Hilponvaaran ja Kukkurin hakkuissa ei oikeuden mukaan kuitenkaan oikeuttanut metsäaktivisteja estämään niitä, vaikka heidän toimintansa oli luonnonsuojelullisista syistä ymmärrettävissä. Näin aktivistien toiminta oli tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla oikeudetonta. Metsäkoneyhtiö ei voinut hakata puustoa heidän menettelynsä takia.
Korvaukset vaateita pienemmät
Jutun syyttäjä, Kajaanin kihlakunnanviraston syyttäjä Jorma Mikkonen vetosi asian käsittelyssä korkeimman oikeuden Koijärvi-ratkaisuun ja myöhempiin hovioikeuksien ratkaisuihin samankaltaisissa tapauksissa.
Käräjäoikeuden mukaan pakottamisen tunnusmerkitön edellyttämiselle uhkaamiselle on annettava rikosoikeudellisessa arvioinnissa vain yleiskielen mukainen merkitys. Sen laajemmalle ulottaminen rikkoo lainkäytön ennakoitavuutta. Tämän vuoksi ja huomioiden myös perustuslain laillisuusperiaate, käräjäoikeus ei pitänyt aktivistien toimintaa pakottamisena.
Yhdeksän metsäaktivistin velvollisuus vahingonkorvauksiin perustuu oikeuden mukaan heidän tuottamukselliseen toimintaansa, josta on kiistatta aiheutunut vahinkoa ja erilaisia kuluja Metsähallitukselle, yhtiölle ja sen työntekijälle. Metsähallitus vaati vastaajilta runsaan 13 000 euron, yritys runsaan 24 500 euron ja sen työntekijä 835,88 euron korvauksia.
Metsähallituksen korvausvaatimuksesta käräjäoikeus hyväksyi vain palkka- ja oikeudenkäyntikulut, yhteensä 2 892,88 euroa.
Yrityksen vaatimuksesta se katsoi korvattaviksi hakkuun keskeyttämisistä aiheutuvina tappioina 14 127,79 euroa ja oikeudenkäyntikuluja 5 530 euroa. Työntekijän vaatimuksesta käräjäoikeus hyväksyi 425 euroa.
Valtion maksettavaksi alioikeusprosessista jää 48 576,87 euroa. Summa koostuu ennen kaikkea asianajajien palkkioista.
Metsäkoneyhtiö ei aio valittaa tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen. Muut asianomistajat, metsäaktivistit ja syyttäjä ratkaisevat osaltaan asian lähiviikkoina.