Kajaani
Valtakunnansyyttäjänvirasto on jakanut Suomen 16 yhteistoiminta-alueeseen, joista yksi kattaa kaikki Oulun läänin kahdeksan syyttäjäyksikköä. Muutoksella halutaan tehostaa monin eri tavoin syyttäjien toimintaa. Keskinäinen yhteydenpito tiivistyy sekä alueiden sisällä että alueilta valtakunnansyyttäjänvirastoon. Alueille tulee lisää avainsyyttäjiä ja ne tehostavat myös sekä syyttäjien että kansliahenkilökunnan koulutusta.
Oulun yhteistoiminta-alueen päälliköksi valittu Kajaanin kihlakunnanviraston syyttäjäosaston johtava syyttäjä Matti Välinen kertoo, että ensimmäiset askeleet toiminnan tehostamiseksi on jo otettu.
"Oulun 700 ja Limingan 225 jutun ruuhkan purkamiseen osallistuu ainakin yksi syyttäjä näiden yksiköiden ulkopuolelta. Avoinna olevia asioita oli vuoden vaihteessa koko alueella 1 545, joten nämä kaksi syyttäjäyksikköä kaipaavat eniten apuvoimia", hän sanoo.
Kukin syyttäjäyksikkö toimii jatkossakin itsenäisenä tulosyksikkönä ja ne vastaavat itsenäisesti myös syyteharkinnasta. Yhteistoiminta-alueella on johtoryhmä, jonka tehtävänä on luoda edellytykset tuloksekkaalle ja laadukkaalle toiminnalle sekä avustaa yhteistoiminta-alueen päällikköä päätöksenteossa. Valtakunnansyyttäjänvirastossa Oulun yhteistoiminta-alueen aluevastaavana toimii valtionsyyttäjä Jorma Äijälä.
Tehtäviä lisätty,
virkoja ei
Matti Välinen sanoo, että syyttäjien työpaineet ovat kohonneet korkeapaineen asteelle viimevuosien aikana, kun tehtäviä on sälytetty lisää, mutta uusia virkoja ei ole juurikaan saatu. Lisätyötä teettävät etenkin hovioikeuksien suulliset pääkäsittelyt, mutta oman aikansa vievät myös sotilasoikeusjutut, poliisirikosten tutkinnanjohtajan tehtävät sekä nuorten puhuttelut vähäpätöisiksi luokitelluissa huumausainerikoksissa. Lisäksi syyttäjät ovat nykyisin mukana kaikkien suurempien rikosten tutkinnassa heti alusta alkaen ja vangittujen asioissa.
Uusien tehtävien vastapainoksi syyttäjät odottavat järkeistäviä toimenpiteitä joissakin pienimmissä rikosjutuissa. Matti Välisen mielestä rangaistusmääräysmenettelyä voitaisiin harkita laajennettavaksi esimerkiksi ensikertalaisten rattijuoppojen ja pahoinpitelijöiden suhteen. Menettely on ollut käytössä huumausaineiden käyttörikoksissa vajaat kaksi vuotta ja kokemukset asiasta ovat myönteiset.
"Pahoinpitelyjutuissa sen käyttöönotto edellyttäisi sopimusta korvauspuolesta. Syytettyjen oikeusturva ei vaarantuisi, koska menettely koskisi vain selviä myönnettyjä tapauksia ja se edellyttäisi asianosaisten suostumusta", Välinen huomauttaa.
Ensikertalaisia rattijuoppoja jää Suomessa vuosittain kiinni noin 6 000 ja pahoinpitelijöitä on niinikään tuhatmäärin, joten asian järkeistäminen säästäisi ainakin syyttäjien ja tuomioistuimien voimavaroja.
Avainsyyttäjä huumerikoksillekin
Oulun yhteistoiminta-alueella on kaksi talousrikoksiin erikostunutta syyttäjää. Lisäksi yksi syyttäjä on erikoistunut työrikoksiin, yksi prosessioikeuteen ja yksi naisiin ja lapsiin kohdistuviin rikoksiin. Parasta aikaa alueen 29 syyttäjän joukosta haetaan avainsyyttäjää huumausainerikoksiin.
"Avainsyyttäjät antavat tarvittaessa muille alueen syyttäjille neuvoja ja ottavat mahdollisuuksien mukaan isommat jutut syyteharkintaansa. Lisäksi he toimivat linkkeinä vastaavilla aloilla työskenteleviin valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjiin. Kun tieto kulkee paremmin, voi perustellusti odottaa, että lainkäyttö yhdenmukaistuu koko valtakunnan alueella", ennakoi Matti Välinen.