Riihi-säätiön hallituksen entinen puheenjohtaja, pienviljelijä Toivo J. Kanninen on hakenut ja saanut itselleen ja lähipiirilleen huomattavaa taloudellista hyötyä antamalla Valtion asuntorahastolle (ARA) tietoisesti väärää tietoa säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden rakennushankkeista vuosina 1995-2001. Tätä mieltä olivat Riihi-säätiö-jutun syyttäjät torstaina Oulun käräjäoikeudessa jatkuneessa oikeudenkäynnissä.
Kannista syytetään 12 törkeästä avustuspetoksesta. Jo aikaisemmin hänelle on luettu syytteet 17 törkeästä kavalluksesta.
Syyttäjät Heikki Arjas ja Sari Törmi totesivat loppulausunnossaan, että Kannisen pitkään jatkuneen ja suunnitelmallisen rikollisen toiminnan maksumiehinä olivat viime kädessä vuokrataloyhtiöt ja niiden asukkaat.
Asianomistajana jutussa oleva ARA, nykyinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vaatii Kanniselta vahingonkorvauksina yli kuutta miljoonaa euroa. Kannisen omaisuutta on vakuustakavarikossa ja hukkaamiskiellossa noin 5,5 miljoonan euron arvosta.
Puolustuksella puheenvuoro tänään
Syyttäjät muistuttivat oikeudelle ja siinä sivussa myös Kannisen puolustukselle, että jutussa ei ole kysymys Riihi-säätiön rakennuttamien vuokratalojen laadusta eikä Kannisen henkilökohtaisista ominaisuuksista ja ammattitaidosta rakennuttajana. Kannisen avustajat ovat korostaneet juuri näitä seikkoja koko petosoikeudenkäynnin ajan. Ne korostuivat myös Kannisen puolesta esitetyssä todistelussa.
"Todistelu ei välttämättä liittynyt lainkaan siihen mikä tässä jutussa on olennaista", laukoi kihlakunnansyyttäjä Sari Törmi.
Syyttäjien mielestä Kanninen on antanut väärää tietoa muun muassa kohteiden rakennuttajasta. ARA:lle rakennuttajaksi ilmoitettiin Riihi-säätiö, mutta todellisuudessa se olikin Kannisen yksin omistama Livoli Oy, jolle maksettiin suoraan rakennuttajapalkkioita.
Puolustuksen väite, että vastuullinen rakennuttaja on ollut säätiö, joka käytti Livoli Oy:tä
ainoastaan rakennuttajakonsulttina ei ole syyttäjien mielestä uskottava. Tätä he perustelivat muun muassa sillä, että yhtiöllä ei ole edes alan henkilökuntaa eikä muutakaan alan tietämystä. Yhtiöllä ei ole myöskään ollut muita konsultointikohteita kuin Riihi-säätiön kohteet. Väärää tietoa Kanninen on antanut myös kohteiden todellisista rakentamiskustannuksista ja toteutetuista hankkeista ylipäätään.
Syyttäjien mielestä hyöty tästä on kanavoitunut Kanniselle ja hänen lähipiirilleen pääasiassa Livoli Oy:n kautta.
ARA:n asiamiehenä oikeudenkäynnissä toimiva asianajaja Simo Ellilä toisti omassa loppulausunnossaan jo aikaisemmin esittämänsä käsityksen, että säätiön rakennuskohteisiin ei olisi myönnetty lainkaan korkotukia eikä aravalainoja, jos ARA olisi tiennyt niitä käytettävän säännösten vastaisesti.
Korkotuki- ja lainavaroja on lainailtu rakennusaikana Livoli Oy:lle, Kanniselle itselleen, toisille kiinteistöyhtiöille ja Riihi-säätiölle. Myös säätiön ja Kannisen lainopillisena neuvonantajana toiminut oululaisasianajaja sai lainaa rapiat 150 000 euroa.
"Vuokratalot ovat olleet Kannisen ja hänen lähipiirinsä bisnes. Muun muassa tällä lainaustoiminnalla Kanninen on saanut taloudellista hyötyä", Ellilä totesi.
Puolustus esittää oman loppulausuntonsa tänään perjantaina.