Syyttäjien mielestä Bodomin synkkä mysteeri on nyt ratkaistu. Syyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto painottivat torstaina Espoon käräjäoikeudessa pitämässään loppulausunnossa, että kaikki todisteet viittaavat Nils Gustafssonin syyllisyyteen.
Syyttäjät ovat vakuuttuneita, että kolmen toverinsa murhasta syytetty Gustafsson lavasti itsensä uhriksi.
"Harvan henkirikoksen näyttö perustuu tunnustukseen. Tässäkin tapauksessa näyttö kytkeytyy aihetodisteisiin. Kun niitä on riittävästi, syyllisyydestä ei jää epäilystä", Ifström sanoi.
Todisteiden palapeli sitoo Gustafssonin surmatyön tekijäksi. Muu ei syyttäjien mielestä ole mahdollista.
Gustafssonin mukaan kohtalokkaana yönä nuoret menivät telttaan nukkumaan. Hän ja Seppo Boisman olivat keskellä selätysten. Nuorukaisten naamat olivat vasten heidän tyttöystäviään Irmeli Björklundia ja Tuulikki Mäkeä.
"Gustafssonin verijäljet eivät täsmää, koska hänen vertaan olisi pitänyt löytyä Björklundin ja Boismanin välistä. Gustafssonin verijäljet sijaitsevat suhteellisen ylhäällä teltan seinämissä. Jäljet ovat kosketuksesta syntyneitä verijälkiä", Haapalehto sanoi.
Murhapaikalle saapuneiden poliisien mukaan Gustafssonin vaatteet olivat siistit.
"Björklund ja Boisman ovat vuotaneet paljon verta teltan pohjalle. Gustafssonin vaatteiden olisi pitänyt vereentyä pahasti", syyttäjät päättelivät.
"Ristiriitaa lähes kaikessa"
Gustafsson on kertonut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.
Syyttäjät muistuttivat, että Gustafsson oli tuolloin yli 180-senttinen ja painoi noin 70 kiloa. Reitti teltalta rantaan on jyrkkä.
"Häntä ei olisi ollut helppo raahata, eikä siinä olisi ollut mitään järkeä. Poliisi ei todennut minkäänlaisia raahausjälkiä", Haapalehto sanoi.
Ristiriitaa löytyy myös rei'istä. Syyttäjien mukaan tutkimuksissa teltasta ei ole löydetty yhtään pistojälkeä, joka sopisi uhrien vammoihin.
Uhrien omaisia edustava Heikki Lampela puolestaan korosti, ettei ulkopuolinen tekijä olisi jättänyt Gustafssonia eloon todistajaksi. Lisäksi Gustafssoniin ei kohdistunut yhtään tappoiskua eikä hänellä ollut torjuntavammoja käsissään.
Syyttäjät ihmettelivät oikeudessa, miksi ulkopuolinen murhaaja olisi pujottanut Gustafssonin kengät jalkaan teon ajaksi ja sen jälkeen piilottanut ne 600 metrin päähän.
"Syytetty lavasti hädissään"
Syyttäjien mukaan lääkärien lausunnot todistavat, ettei Gustafsson ollut surmateon jälkeen tajuton eikä hänellä ollut aivovammaa. Gustafssonin tajunnan tason on kerrottu olleen alentunut sairaalassa.
"Takana oli rankka yö. Kyllä siinä on nuori poika väsynyt, kun on surmannut, lavastanut ja odotellut", Ifström kuittasi.
Hänen mukaansa Gustafssonilla oli tarve lavastaa: hän ymmärsi jäävänsä kiinni, jos lähtee karkuun.
"Ainoa ratkaisu oli uhrin näytteleminen ja teon lavastaminen hullun ryöstömurhaajan tekemäksi."
Syyttäjien mukaan Gustafsson kuuli lintubongarien lähestyvän ja peitteli Mäen veristä ruumista. Syytetty oli hädissään. Hän jatkoi lavastusta, heittäytyi itse kasaan ja äännähteli herättääkseen huomiota.
Syyttäjien esittämä teon mustasukkaisuusmotiivi ei ole heidän mielestään tärkeä.
"Ihmiset tekevät paljon hirmutekoja, joiden tarkkaa motiivia ei koskaan pystytä selvittämään", Ifström sanoi.
Syyttäjät vaativat Gustafssonille elinkautista. Jutun tuomio annetaan 7. lokakuuta.
