Oulun syyttäjänvirastossa syyteharkinta-aika on saatu pudotettua keskimäärin kahteen kuukauteen. Myös vanhojen, yli puoli vuotta rästissä olleiden juttujen määrä on vähentynyt selvästi viimeisen vuoden aikana.
"Vaikka syyteharkintaan tulevien rikosasioiden määrä on kasvanut huomattavasti, olemme hyvin tavoiteaikataulussa. Viime vuonna ratkaisimme 6 934 rikosasiaa. Tänä vuonna pääsemme selvästi yli seitsemän tuhannen", sanoo johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen.
Entisen Oulun läänin yhteistoiminta-alueen varaan rakentuva Oulun syyttäjänvirasto aloitti toimintansa viime vuoden huhtikuussa.
Viraston pääpaikka on Oulussa ja palvelupisteet Kuusamossa, Kajaanissa, Haapajärvellä, Raahessa ja Ylivieskassa.
Vielä runsas vuosi sitten Valtakunnansyyttäjänvirasto luonnehti Oulun tilannetta "kurimukseksi". Valtakunnallisessa vertailussa sen juttusuma oli pahin. Nyt tilanne vastaa maan keskitasoa.
Talousrikokset vanhimpia
Valtionsyyttäjä Jukka Rappe sanoo Oulun tilanteen kohentuneen radikaalisti vuoden aikana.
"Erityisesti on onnistuttu yli vuoden vanhojen rästien purkamisessa. Tulokset ovat valtakunnallisestikin merkittäviä", Rappe sanoo.
Virtanen sanoo uuden laajennetun viraston antavan entistä paremmat mahdollisuudet syyttäjien erikoistumiseen ja työn jakamiseen.
"Yli puolet viraston juttukannasta tulee Oulusta. Osa siitä on pystytty siirtämään syyteharkintaan palvelutoimistoihin. Tämä on osaltaan helpottanut ruuhkien purkua", hän sanoo.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle viime vuosina usein pyyhkeitä liian pitkistä käsittelyajoista. Juttujen kohtuuton roikkuminen esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja lopulta tuomioistuimissa heikentää kansalaisten oikeusturvaa.
Oulun syyttäjänviraston tämänhetkinen vanhin juttu on ollut syyteharkinnassa noin 3,5 vuotta. Kysymyksessä on epäilty törkeä kavallus. 50 pisimpään roikkuneen jutun joukossa talousrikokset on merkittävin yksittäinen ryhmä. Myös törkeät huumausainerikokset ottavat paljon aikaa.
"Yli vuoden syyteharkinnassa olleiden juttujen purkamisessa on edelleen suuri haaste. Tällä hetkellä niitä on 30", Virtanen sanoo
Uudistukset
purevat
Virtanen uskoo, että erityisesti kirjallisen menettelyn yleistyminen puree tehokkaimmin jutturuuhkiin.
Kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä tunnustettuja rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Valtaosa rikoslakirikoksista mahtuu tähän haarukkaan.
Huomattava osa rattijuopumuksista, pikku varkauksista ja pahoinpitelyistä käsitellään kirjallisesti.
Viime vuonna Oulun syyttäjänviraston alueen viisi käräjäoikeutta antoivat tuomiot kirjallisessa menettelyssä noin 40 prosentissa kaikista jutuista.
"Tämä on yli valtakunnallisen keskiarvon", Virtanen sanoo.
Myös esitutkinnan rajoittamismahdollisuudella voidaan hänen mielestään helpottaa ruuhkia. Viime vuonna ratkaisuja tehtiin 549 tapauksessa.
Tänä vuonna tapausten määrän uskotaan edelleen kasvavan, sillä jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla niitä tehtiin 340 tapauksessa.
Käytännössä rajoittaminen tapahtuu siten, että tutkinnanjohtaja tekee siitä esityksen syyttäjälle, joka lopullisesti ratkaisee miten edetään: joko tutkintaa ei aloiteta lainkaan tai se keskeytetään.
"Menettelyn avulla esitutkintaviranomaisten työpanos voidaan suunnata olennaisimpaan", Virtanen sanoo.
Virtanen ei usko, että ihmisten oikeusturva vaarantuu, sillä oikeusistuintie jää edelleen auki.