Suomen Kuvalehteä vastaan käytävässä kunnianloukkausoikeudenkäynnissä Espoossa luettiin tiistaina loppulausunnot. Myös syyttäjä ja asianomistajien asianajaja myönsivät, että Kiteen Pallon suomenmestaruusjuhlissa syksyllä 2000 on saattanut tapahtua raiskaus tai muu väitettyä uhria loukannut teko.
Molempien mukaan Kuvalehti kuitenkin yksilöi raiskausuutisessaan tekijän väärin. Keväällä 2001 julkaistun uutisen mukaan syyllinen oli joku joukkueen pelaajista.
"Olemme saaneet selville, että on täysin mahdollista, että kiteeläishotellin tiloissa tapahtui raiskaus tai seksuaalista itsemääräämistä loukkaava teko", totesi syyttäjä Heikki Wendorf neljä päivää kestäneen asianosaisten ja todistajien kuulemisen jälkeen.
Hänen mielestään tekijäpiirin rajaamiseksi pelaajiin ei sen sijaan löytynyt oikeudessa näyttöä. Lisäksi hän korosti, ettei poliisikaan ole löytänyt syytä epäillä ketään pelaajista.
Asianomistajina olevien pesäpalloilijoiden asianajaja Urpo Väänänen puolestaan summasi, että vaihtoehtoja on useita: joko mitään ei tapahtunut tai sitten tapahtui jotain, joko "kähmimistä" tai jotain muuta. Väänänen korosti, että asiasta tuoreeltaan kuullut opiskelutoveri oli ymmärtänyt itkevän naisen tulleen raiskatuksi joskus aiemmin ja ainoastaan pelästyneen juhlissa.
Useat muut todistajat ovat sen sijaan kertoneet, miten nuori opiskelijanainen kertoi tulleensa raiskatuksi nimenomaan mestaruusjuhlissa hotellin saunatiloissa. Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen sanoikin oikeudenkäynnin päätteeksi olevansa suorastaan helpottunut. Hän piti kiinni siitä, että rikos tapahtui, se salattiin ja tiedotusvälineen tehtävä oli tuoda se julki.
Kuvalehden asianajaja Risto Ryti painotti, että uutista tulee arvioida julkaisuhetkellä käytettävissä olleen tiedon perusteella. Rytin mielestä oikeudessa ilmeni runsaasti näyttöä sen tueksi, että lehdellä oli syytä uskoa tietojen pitävän paikkansa. Hän arveli myös, ettei raiskausta olisi voinut uutisoida ilman, että vähintään mestaruusjoukkueen pelaajat tuntisivat "mielipahaa".
Syyttäjä: Poliisille kertominen osa kunnianloukkausta
Ruokanen ja toimittaja ovat oikeudessa vedonneet lähdesuojaan eli jättäneet kertomatta, mistä uutinen oli peräisin ja miten se tarkistettiin. Sekä Wendorf että Väänänen pitivät varmana, että lähde oli Kiteen kansanopiston rehtori, joka oli kertonut asiasta myös eri todistajille. Rehtorin on sanottu viitanneen siihen, että asia tulisi julki jossakin tiedotusvälineessä. Lisäksi hän oli tiennyt etukäteen Kuvalehden uutisesta.
Syyttäjä katsoo rehtorin syyllistyneen kunnianloukkaukseen kertoessaan tietoja raiskauksesta ja tekijöistä eteenpäin lehdelle ja kolmelle oikeudessa kuullulle todistajalle: yhden pelaajan esimiehelle, Kiteen kirkkoherralle ja kiteeläiselle komisariolle.
Rehtori kertoi komisariolle raiskausepäilystä ja uhrin kertomista tekijöistä toisen asian yhteydessä, mutta ei tehnyt varsinaista rikosilmoitusta eikä paljastanut uhrin nimeä.
Rehtori on myös myöntänyt kysyttäessä vahvistaneensa lehdelle, että raiskaus tapahtui. Tämän vuoksi hän tiesi uutisesta. Hän kuitenkin kiistää kertoneensa muuta. Puolustusasianajaja Aarno Arvela korosti lisäksi rehtorin kertoneen koko ajan vain siitä, mitä hänelle itselleen oli kerrottu.
Kiteen Pallon vuoden 2000 mestaruusjoukkue vaatii uutisen takia yhteensä 649 000 euron korvauksia. Kukin pelaaja perää lehden päätoimittajalta, toimittajalta ja kustantajalta 40 000-50 000 euron korvausta sekä lisäksi lähteeksi epäillyltä rehtorilta 4 000-5000 euron korvauksia.
Ryti paljoksui vaatimusta oikeudessa. Jos tuomio on langettava, hänen mielestään oikea määrä olisi aiemman korvauskäytännön perusteella 3 500 euroa pelaajaa kohden.
Espoon käräjäoikeus antaa tuomionsa kunnianloukkausoikeudenkäynnissä runsaan kahden viikon kuluttua.
