Syyt­tä­jä vaatii Tor­niai­sel­le eh­do­ton­ta Vas­ta­rin­ta­liik­keen mel­lak­ka­ju­tus­sa

Syyttäjä vaatii Jesse Torniaiselle kymmenen kuukauden ehdotonta vankeutta uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mellakkajutussa.

Syyttäjä vaatii kolmelle uusinatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenelle tuomiota väkivaltaiseen mellakan johtamisesta.

Syytettyinä ovat muun muassa aiemmin vastarintaliikkeen Suomen-johtajana toiminut mies ja Jesse Torniainen. Syyttäjä vaatii Torniaiselle kymmenen kuukauden ehdotonta vankeutta.

Torniainen tuomittiin Helsingin asema-aukion törkeästä pahoinpitelystä kahdeksi vuodeksi vankilaan. Tuomio ei ole lainvoimainen, vaan asiaa käsitellään vielä hovioikeudessa. Syyttäjä on vaatinut Asema-aukion jutusta Torniaiselle huomattavasti pidempää tuomiota törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Jyväskylässä joukkoa johdettiin syyttäjän mukaan muun muassa käsimerkeillä. Uusnatsit olivat varautuneet syyttäjän mukaan muun muassa suojavarusteilla, kuten kilvillä, kaasusumuttimilla ja rystysvahvikkeilla sekä lipputangoilla. Yhdeltä mellakan johtamisesta syytetyltä oli löytynyt myös itse tehty putkihaulikko ja patruunoita.

Kaikki mellakan johtamisesta syytetyt ovat kiistäneet johtamisen. Esimerkiksi vastarintaliikkeen entisen Suomen-johtajan puolustus sanoo, että kyse on ollut yksittäisistä väkivallanteoista, joiden tekijät ovat ne myöntäneetkin.

- Hän on tuohon aikaan ollut vastarintaliikkeen johtaja, ja hänen toimintaansa on seurattu. Hänellä ei kuitenkaan tuossa vaiheessa ollut mitään tietoa, että (uhri) olisi siellä ollut, puolustus sanoi.

Yli 20 syytettyä

Jutussa on syytteessä yhteensä 22 ihmistä. Muina rikosnimikkeinä on muun muassa väkivaltaiseen mellakkaan osallistuminen ja osalla syytetyistä muun muassa pahoinpitely. Syyttäjän mukaan myös poliisia estettiin kilvillä tekemästä työtään.

Yksi mellakan väkivallan kohteista on Jyväskylän vuoden 2013 kirjastopuukotuksen uhri. Poliisi ja sittemmin syyttäjä ovat epäilleet uusnatsien tunnistaneen hänet. Vuonna 2013 häntä puukotettiin Äärikoikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuudessa.

Kaikkiaan pahoinpitelyn uhriksi Jyväskylän Sokoksen ovilla ja sisätiloissa joutui syyttäjän mukaan kolme henkilöä.

Syytetyt ovat pääosin kiistäneet syytteet ja syyttäjän kuvauksen tapahtumista, vaikka yksittäiset henkilöt ovat myöntäneet joitakin osia syytteistä. Esimerkiksi yhden syytetyn puolustus kuvaili kilpien ja lipputangon olleen rekvisiittaa ja koko tilanteen kehittyneen täysin arvaamattomasti.

- Liput ja kilvet ovat olleet ihan normaalia rekvisiittaa, eivät rikoksentekovälineitä, yhden syytetyn puolustus sanoi.

Syyttäjän näkemys poikkeaa tästä täysin.

- Esimerkiksi hammassuojilla varustautuminen kuvaa sitä, että kyllä siinä alun perinkin on väkivaltaan varauduttu.

Ilmoita asiavirheestä