Maastohiihdon entiselle päävalmentajalle Kari-Pekka Kyrölle vaaditaan ehdollista vankeusrangaistusta. Valtionsyyttäjä Pekka Koposen rangaistusvaatimus ilmenee Vantaan käräjäoikeuteen jätetystä haastehakemuksesta.
Kyröä syytetään hormonien salakuljetuksesta sekä Suomen Tietotoimiston (STT) ja Hiihtoliiton herjausoikeudenkäyntiin liittyvästä petoksesta. Asian puntarointi alkaa 14. huhtikuuta oikeudessa pidettävällä valmisteluistunnolla, jossa jutun varsinainen käsittelypäivä sovitaan. Tuolloin otetaan myös kantaa siihen, tuleeko jutun esitutkinta-aineisto julkiseksi ja jos tulee, niin milloin.
Kyrö ei suostu kommentoimaan rangaistusvaatimusta vielä millään tavalla. Hänen asianajajansa, jyväskyläläisen Tero Matsisen, mukaan asiaa puidaan julkisesti vasta oikeussalissa.
Todistajina hiihtäjien entiset lääkärit
Syyttäjän haastehakemuksen mukaan Kyrö on salakuljettanut kasvuhormonia ja epo-hormonia Hollannista Suomeen kahteen otteeseen: marraskuussa 1999 ja helmikuussa 2000. Haastehakemuksessa kerrotaan, että Kyrö on tuonut kasvuhormonia ainakin 34 yksikköä ja epo-hormonia 21 yksikköä. Aineiden arvo on yhteensä vajaat 21 000 euroa.
Valtionsyyttäjän mukaan hormonit kuljetettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.
Oikeudessa kuullaan kahta hollantilaismiestä, joiden kautta syyttäjä uskoo Kyrön saaneen hormonit. Salakuljetusasiassa todistajiksi on kutsuttu myös Hiihtoliiton entiset lääkärit, Juha Pekka Turpeinen ja Pirkka Mäkelä. Lääkäreiden on määrä kertoa havainnoistaan hiihtäjille annetuista hormonilääkevalmisteista.
Kirjallisina todisteina syyttäjä esittää muun muassa matkalaskuja ja lentolippuja, joista Kyrön Hollannin-matkat selviävät. Lisäksi todistusaineistona on Kyrön hollantilaismiehille suorittamia maksuja ja tietoja yhteydenpidosta.
Petossyytteessä kyse vahingonkorvauksista
Petossyyte liittyy Kyrön STT:lle oikeudessa esittämiin vahingonkorvausvaatimuksiin. Hän vaati isoja kärsimyskorvauksia STT:n kuuden vuoden takaisista uutisista, joissa väitettiin suomalaishiihtäjän käyttäneen kasvuhormonia. Uutisissa väitettiin myös, että Suomen Hiihtoliiton kiinnostus kasvuhormonin käyttöön oli laajempaa ja käyttö oli jatkuvaa.
Kyrö kiisti väitteet sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Hän sai käräjäoikeudessa korvausta henkisestä kärsimyksestä satatuhatta markkaa eli lähes 17 000 euroa. Hovioikeus hylkäsi korvausvaatimukset, ja korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.
Valtionsyyttäjän mukaan Kyrö on aiheuttanut vaaran tuomioistuimen erehtymisestä ja osin perusteettomasta tuomiosta vahingonkorvausvaatimustensa osalta. Syyttäjä katsoo, että Kyrön menettelyyn on ainakin osasyynä ollut se, että hän on pyrkinyt saamaan vahingonkorvauksista oikeudetonta taloudellista hyötyä.