Raiskausjuttujen käsittelylle täysin salaisina pitäisi saada piste. Tätä mieltä on ahvenanmaalainen syyttäjä Jens-Erik Budd, joka on saanut tarpeekseen suljetuista ovista ja jopa vuosikymmeniksi salaisiksi julistetuista tuomioista.
Maakunnansyyttäjänä toimiva Budd katsoo, että julkisuuden minimointi suojelee enemmän syytettyä kuin uhria.
-- Raiskauksia ei tarvitsisi puida nykyiseen tyyliin kokonaan suljettuina. Uhrin suojelemiseksi on muitakin konsteja kuin leimata juttu alusta loppuun salaiseksi. Buddin mielestä julkisen oikeudenkäynnin tuomat kärsimykset uhrille voitaisiin välttää esimerkiksi niin, että uhria kuultaisiin salissa sermin takana. Yksi vaihtoehto olisi, että ulkopuoliset odottaisivat käytävällä ainoastaan uhrin kuulemisen ajan. Oikeudenkäyntiasiakirjoista taas uhrin nimi viivattaisiin yli.
Salailu ikävää syyttäjillekin
Salailu hankaloittaa Buddin mukaan ikävästi syyttäjien työtä.
-- Kun tuomio julistetaan salaiseksi, se sitoo myös minun käteni: en voi kommentoida esimerkiksi alhaiselta vaikuttavaa rangaistusta, vaikka haluaisinkin. Syyttäjää harmittaa myös se, että tuomiot salataan usein jopa 25--40 vuodeksi. Näin raiskausjuttua ajavan syyttäjän voi olla vaikea saada osviittaa aiemmasta oikeuskäytännöstä. Budd pitää salassapitoaikoja liian pitkinä.
-- Muutama vuosi sitten tullut lakiuudistus teki mahdolliseksi näin pitkän salaamisen. Kun itse aloitin syyttäjänä, päätökset sinetöitiin korkeintaan kymmeneksi vuodeksi.
Ruotsissa on avoimempaa
Ruotsissa oikeudenkäyntien julkisuudesta on viime aikoina keskusteltu paljon. Puhuminen on poikinut sen, että nykyään raiskausjutut käsitellään uhrin nimeä lukuun ottamatta julkisina. Salaiseksi leimataan yksinomaan sellaiset asiakirjat, joista uhrin henkilöys voisi selvitä.
-- Pääsääntönä on, että kaikki on julkista, ja niin sen pitää ollakin, hovioikeudenlaamanni Staffan Levén Länsi-Ruotsin hovioikeudesta summaa. <