Tornion valjakkoturman toisena käsittelypäivänä tuli henkilötodisteluissa ilmi asioita, joiden perusteella syyttäjä tiukensi kantaansa rangaistusvaatimuksessaan. Kihlakunnansyyttäjä Kirsi Männikkö pudotti toissijaisen sakkorangaistuksen kokonaan pois, ja vaatii yrittäjäpariskunnalle kolmen kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta kahdesta kuolemantuottamuksesta.
Männikön mielestä valjakkoreittiä ei olisi pitänyt lainkaan suunnitella kulkevaksi rautatien ylitse. Syyttäjä pitää molempien, Ice Blue Tours Oy:n toimitusjohtajan ja turvallisuusvastaavan osallisuutta yhtäläisenä kahden italialaisnuoren kuolemaan.
Alkuperäistä syytettä tiukennetussa kannassaan syyttäjä otti huomioon sen että yrittäjäpariskunta on saanut kärsiä jo melkoisia seuraamuksia viimeisten vuosien aikana. Heiltä on mennyt elinkeino alta, julkisuus ja media on jahdannut, ja koiria jouduttiin rahapulan vuoksi lopettamaan joukoittain. Syytetyillä ei ole rikosrekisteriä.
Loppulausunnossaan Männikkö listasi rivin puutteita. Todistajien kuulemisten perusteella selvisi muun muassa se, ettei turvallisuusvastaavalla ollut tiedossa kuin normaalit matkustajajunien aikataulut, kun maanantaisen tapaninpäivän ylimääräinen onnettomuusjuna kulki sunnuntaiaikataulun mukaan. Tärkein epäkohta oli syyttäjän mielestä se, ettei matkailijoille kerrottu radan ylityksestä.
Onnettomuusvaljakko oli hetken pysähtyneenä rautatien edessä ennen kuin lähti kohtalokkaalle radanylitykselle.
Valjakon perässä moottorikelkalla tullut opas näki junan valot ja yritti estää huutamalla ja sovituin käsimerkein valjakkoa, joka silti ampaisi suoraan junan eteen. Henkilövartioinnistakaan tasoristeyksessä ei olisi ollut apua, sillä liikkuvaa valjakkoa ei pysty pysäyttämään kuin reen jarrulla.
Syyttäjän mukaan vastuuta ei kuitenkaan voi sysätä pimeässä ja tuntemattomassa ympäristössä olevan kokemattoman matkailijan niskoille, joka ei edes tiedä ylittävänsä rautatietä. Vastaajien asianajaja Jarmo Juntura kuitenkin katsoi, että safarilla on pystyttävä luottamaan siihen, että ohjeet saanut asiakas tekee, mitä opas käskee.
Junturan mukaan yritys toimi turvallisuusasioissa vastuuntuntoisesti, teki kaikkensa, "eikä voinut tehdä mitään toisin".
Vastaajat pitävät onnettomuutta monien tekijöiden synnyttämänä tapaturmana. Radan ylityksestä ei heidän mukaansa tarvinnut kertoa, ja joka paikassa Lapissa ajetaan rautatietä vaarallisempien teiden yli. "Riskinotto ei ollut tietoista." Jos oikeus päätyy kuolemantuottamukseen, se on vastaajien mielestä lievää, josta taas seurauksena olisi vain lievä sakkorangaistus.
Asianomistajien avustaja, oikeustieteen tohtori Markku Kiikeri piti turmaa törkeänä kuolemantuottamuksena. Hänen mukaansa oppaita ei oltu koulutettu tällaisiin tilanteisiin, aikataulujen varmistamisessa oli laiminlyöntejä, reitti oli vaarallinen, turvallisuusasiakirjat ja ohjeistus oli laiminlyöty. Tasoristeyksen lähettyvillä sijaitsevan opastinvalon merkitystä ei tiedetty.
Kiikeri ei ottanut kantaa seuraamuksiin, mutta katsoi, että asianomistajien kärsimys on korvattava täysimääräisesti. Alunperin jutun käsittelyyn varattiin kolme päivää, mutta se sujuikin kahdessa päivässä. Oikeuden päätös 2005 tapaninpäivänä tapahtuneeseen turmaan annetaan näillä näkymin huhtikuussa.