Syyttäjä Sari Törmin mielestä Toivo J. Kannisen menettely Riihi-säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden varojen käytössä ja ohjailussa osoittaa "täydellistä oman edun tavoittelua kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla". Törmin mukaan yhtiöiden varoja on käytetty kuin omia vuosina 1996--2000.
Törmi viittasi keskiviikkona Oulun käräjäoikeudessa antamassaan loppulausunnossa muun muassa oikeudelle kirjalliseksi todisteeksi jätettyyn ja salaiseksi julistettuun asiakirjaan. Kysymyksessä on Kannisen laatima testamentti.
Asiakirjaa käsiteltiin oikeudessa suljetuin ovin. Tästä syystä Törmi ei kertonut sen sisältöä loppulausunnossaan. Hän sanoi ainoastaan, että siitä (testamentista) ilmenee koko tapahtumasarjan pohjimmainen tarkoitus.
Törmi sivusi myös kiinteistöyhtiöiden hallituksissa epäiltyjen rikosten tekoaikana istuneiden Kannisen lasten roolia. "Lasten asema on ollut välttämätön tekijä koko kuvion pyörittämisessä. Kukaan ulkopuolinen ei olisi suostunut siihen", Törmi totesi.
Toivo J. Kannista ja hänen neljää lastaan syytetään useista törkeistä kavalluksista. Lasten osalta vaihtoehtoiset syytteet ovat avunantoja törkeisiin kavalluksiin. He kaikki ovat kiistäneet esitetyt syytteet.
Jutun esitutkinnalle moitteita
Kannisen avustaja, asianajaja Pekka Harju vaati päämiehensä kaikkien syytteiden hylkäämistä. Hän piti syytettä yksilöimättömänä niin teon kuin tekoajan ja paikan suhteen.
Syyttäjä on Harjun mukaan sivuuttanut syytteen laillisuusperiaatteen.
Syytteessä on viitattu sääntöihin ja lainsäädäntöön, joilla ei ole laillisuusperiaatteen edellyttämää yhteyttä eikä kytkentää rikoslain säännöksiin. Syyttäjä on hänen mielestään sekoittanut siviilioikeudelliset ja rikosoikeudelliset säännökset toisiinsa.
Harju on korostanut koko oikeudenkäynnin ajan sitä, että syyttäjällä on mennyt sekaisin puurot ja vellit. Harju arvosteli edelleen jutun esitutkintaa ja poliisin menettelytapoja siinä. Myös Valtion asuntorahaston (ARA) virkamiehet saivat Harjulta kyytiä.
"ARA ei ole ollut objektiivinen viranomaistaho. Se on toiminut esitutkinnan ja syyttäjän selän takana ohjeistamassa (niitä)", Harju totesi.
Hän ihmetteli myös sitä, että vain vähän ennen kuin ARA teki Riihi-säätiötä koskevan erityistarkastuksen, se oli luokitellut säätiön parhaaseen ykkösluokkaan.
Epäillyt avustuspetokset käsittelyyn
Jutun toinen syyttäjä Heikki Arjas muistutti omassa loppulausunnossaan, että oikeudenkäynnin kohteena eivät ole ARA:n menettely, esitutkinta eikä verottajan menettely.
Kanninen on hänen mukaansa käyttänyt yhtiön varoja kuin omiaan, ja siksi häntä syytetään kavalluksista.
Ison osan syyttäjä Arjaksen loppulausunnosta vei epäilty isännöinnin ylilaskutus. Yhtiöt ovat ostaneet kiinteistöhuolto- ja isännöintipalvelut Toivo J. Kannisen yksin omistamalta Livoli Oy:ltä.
Toisaalta Kanninen on edustanut kiinteistöyhtiöiden hallitusten puheenjohtajana myös palveluiden ostajaosapuolta. Livolin tuottamia palveluita ei ole kilpailutettu eikä niistä ole laadittu kirjallisia sopimuksia.
"Kanninen on päättänyt yksin kaikesta, ja hänellä on ollut selvä hyötymismotiivi. Mitä enemmän Livolille on maksettu sitä enemmän Kanninen on hyötynyt", Arjas totesi.
Tänään perjantaina päättyvän "kavallusosan" jälkeen Oulun käräjäoikeus ryhtyy käsittelemään epäiltyjä avustuspetoksia. Syyttäjä esittää omat rangaistusvaatimuksensa vasta kun koko paketti on käsitelty.