Syyttäjä Jorma Äijälä vaatii edelleen Martti Manniselle ja kansanedustaja Anneli Jäätteenmäelle (kesk.) sakkorangaistusta virkarikoksesta ja avunannosta tai yllytyksestä rikokseen. Äijälä ei yksilöinyt rangaistusvaatimusta, mutta katsoi, että Mannisen tulee saada ankarampi rangaistus kuin Jäätteenmäen.
Irak-vuoto-oikeudenkäynti päättyi perjantai-iltapäivänä Helsingin käräjäoikeudessa. Tuomio annetaan kansliapäätöksenä perjantaina 19. maaliskuuta.
Puolustusasianajajat torjuivat loppulausunnoissaan syytteet ja vaativat niiden hylkäämistä perusteettomina. Ristiriita Mannisen ja Jäätteenmäen puheiden välillä jäi elämään. Molemmat osapuolet pitivät kiinni omasta versiostaan tapahtumista.
Syyttäjä piti kiinni siitä, että asiakirjat olivat salaisia. Syytettä tuki hänen mukaansa myös se, että lähetykset jatkuivat hyvin pitkään. Vastaajat pitivät kiinni siitä, että tiedot eivät olleet salaisia ja korostivat, että lähetyksissä ei ollut mitään alkuperäisiä asiakirjoja.
Arvela: Syyte Jäätteenmäkeä vastaan hylättävä
"Syyte Jäätteenmäkeä vastaan on hylättävä, koska on selvästi jäänyt näyttämättä, että Jäätteenmäki olisi ollut osallinen Mannisen toimintaan", asianajaja Aarno Arvela sanoi loppulausunnossaan Helsingin käräjäoikeudessa perjantaina.
Kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen asianajaja Arvela sanoi oikeudessa, että Jäätteenmäki ei ole voinut syyllistyä yllytykseen tai avunantoon, koska hän ei ole asiakirjoja presidentin entiseltä neuvonantajalta Martti Manniselta pyytänyt.
Arvela piti loppulausunnossaan Helsingin käräjäoikeudessa kiinni siitä, että Jäätteenmäen versio tapahtumista piti paikkaansa. Sen sijaan Arvelan mukaan Manninen ei ole puhunut monissa kohdin totta.
Arvela korosti, ettei Jäätteenmäellä ja Mannisella ole ollut mitään yhteydenpitoa, minkä voi todentaa myös teletiedoista. Arvelan mukaan suurin osa Jäätteenmäen kotifaksiinsa saamasta materiaalista oli täysin harmitonta eikä Jäätteenmäki edes ehtinyt niitä papereita lukea.
Wuori: Myrsky vesilasissa
Syytteet on hylättävä, koska niitä ei ole näytetty toteen, sanoi Irak-oikeudenkäynnin loppulausunnossaan asianajaja Matti Wuori. Hänen mielestään koko Irak-jupakka on saanut suhteettomat mitat.
"Koko prosessissa on ollut kyse myrskystä vesilasissa. Kun asiaa tarkastelee kiihkottomasti rikosoikeuden näkökulmasta, voidaan päätyä vain syytteiden hylkäämiseen. Paljon melua tyhjästä", Wuori maalaili.
Wuoren mukaan presidentin entinen neuvonantaja Martti Manninen on ollut oikeudessa kertomuksessaan johdonmukainen. Lisäksi hänet on tunnettu varovaisena ja kokeneena virkamiehenä.
Wuori muistutti myös, ettei Manninen toimittanut Anneli Jäätteenmäelle yhtään alkuperäistä ulkoministeriön asiakirjaa. Kyse oli taustatiedoista, eikä Wuoren mukaan oikeudessa ole osoitettu yksilöidysti asiakirjojen salassapidettävyyttä.
Tuori: Huolimatonta puhetta poliittisesta oikeudenkäynnistä
Irak-oikeudenkäynnistä on puhuttu poliittisena oikeudenkäyntinä. Suomalainen tuomioistuin kuitenkin antaa päätöksensä tässä tapauksessa oikeudellisin ei poliittisin perustein, sanoo yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta - luottavaisin mielin.
Hän mukaansa julkisuudessa on ollut paljon huolimatonta puhetta koko poliittisen oikeudenkäynnin termistä, kun Anneli Jäätteenmäen ja Martti Mannisen käräjiä on käyty.
Tuorin mielestä poliittisesta oikeudenkäynnistä voidaan kuitenkin puhua siinä mielessä, että teko, joka on parhaillaan rikosoikeudellisessa harkinnassa on tehty poliittisessa toiminnassa. Syytettynä on siis johtava poliitikko, joka on tämän epäillyn teon tehnyt poliitikon ominaisuudessa.
"Toinen asia on sitten se, että tässä rikosjutussa annettavalla päätöksellä tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia poliittisen elämän käytäntöihin. Sille lienee merkitystä pohdinnalle mm. siitä, miten tiedonkulku politiikassa järjestetään ja miten esimerkiksi oppositiojohtajan oikeutettu tiedon tarve hoidetaan.
- Jos puhutaan poliittisesta oikeudenkäynnistä siinä mielessä, että tuomioistuin tekisi päätöksensä jotenkin poliittisin eikä juridisin perustein, on asia, johon emme voi tietenkään kantaa kantaa ennen kuin näemme, mikä on tuomioistuimen ratkaisu", toteaa Tuori.
Professori Tuori toteaa, että luonteensa vuoksi poikkeuksellinen oikeudenkäynti antaa aihetta jatkopohdintaan myös siinä mielessä, että televisiointi vaikutti ilmiselvästi jutun käsittelyyn. Televisiojulkisuudesta on syytä puhua.
Imagotutkija: Jäätteenmäki keräsi sympatiat
Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kahmaisi asiantuntijan mielestä sympatiapisteet Irak-vuoto-oikeudenkäynnissä. Tiedotusopin dosentti ja imagotutkija Erkki Karvonen katsoo, että syytetyn penkillä istunut Jäätteenmäki esiintyi oikeudessa taitavasti.
"Televisiointi tuo aina oman lisänsä tapahtumaan, olipa kyseessä puoluekokous tai oikeudenkäynti. Vaikka tv-kamerat näennäisesti lisäävät avoimuutta, ne saattavat aiheuttaa myös sen, että julkisuuskuvan kannalta haitallinen keskustelu käydäänkin lopulta muualla."
Karvonen viittaa Britannian esimerkkiin. Kun maassa alettiin televisioida puoluekokouksia, niitä ruvettiin käsikirjoittamaan etukäteen. Tavoitteena oli tarjota kansalle hieno show, ja junnaaminen, riitely ja päätöksenteko hoidettiin kabinettien hämyssä.
Jäätteenmäki hyödynsi Karvosen mukaan television tarjoaman näytöksellisyyden mainiosti. Sitä, onko ex-pääministeri nyt suomalaisten silmissä marttyyri, valehtelija vai jotakin siltä väliltä, Karvonen ei ryhdy pohtimaan.
"Kansalla on tilaisuus sanoa sanansa eurovaaleissa."
Jäätteenmäen lähteminen eurovaaliehdokkaaksi mukailee Karvosen mielestä yhä yleistyvämpää käytäntöä: kotimaan politiikassa tavalla tai toisella ryvettynyt poliitikko laitetaan jäähylle europarlamenttiin, missä sädekehä puunataan taas uuteen uskoon.
"Paavo Väyrynen on tästä hyvä esimerkki. Hänelle tuli Suomessa seinä vastaan, joten hän meni europarlamenttiin. Nykyään kukaan ei jaksa enää mollata häntä."
Lue myös: