Ulvilan surman loppupuheenvuorot aloitetaan tiistaina julkisella osuudella Satakunnan käräjäoikeudessa.
Syyttäjä Jarmo Valkama kuvaa tapausta poikkeukselliseksi. Kenenkään kädestä ei ole löytynyt kuuluisaa savuavaa asetta. Kyseessä on palapeli, joka koostuu aihe- eli indisitiotodisteista.
Syyttäjän mukaan Ulvilan surmassa ei yksinkertaisesti ole mitään perusteltua syytä epäillä ulkopuolista tekijää.
Valkama muistuttaa Anneli Auerin väkivallasta perheenjäseniä kohtaan. Auerin tunteettomuus, halu unohtaa tapahtunut ja tapa suhtautua heti uuden elämän aloittamiseen ovat syyttäjän mukaan epäilyttäviä piirteitä.
Syyttäjä löytää epäilyttäviä piirteitä jo Auerin sairaalassaoloaikana antamista lausunnoista.
– Kertomus onnellisesta avioliitosta ei ole uskottava. Näin hän pyrki suuntamaan epäilyjä ulkopuolisen tekijän mahdollisuuteen, syyttäjä sanoi.
Syyttäjä käsittelee myös Auerin vanhimman lapsen kertomusta, josta hän löytää useita ristiriitaisuuksia. Hän kiinnittää muun muassa huomiota tilanteeseen, jossa ulkopuolisen tekijän olisi pitänyt olla uhrin ja lapsen välissä – jos ulkopuolinen tunkeutuja olisi ollut olemassa.
Syyttäjä luonnehtii todistajankertomusta vuoden 2004 tapahtumista erikoiseksi, mutta tärkeäksi.
– Kaikki nämä seikat yhdessä ovat johtaneet siihen, että jo kesällä 2006 Jukka S. Lahti etsi uutta työpaikkaa ja uutta asuntoa. Nämä viittaavat siihen, että Lahti oli tekemässä ratkaisua perhe-elämänsä suhteen, syyttäjä sanoi.
Seuraavaksi syyttäjä siirtyy sulkemaan pois ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta. Niitä ovat ulkopuolisten äänten puuttuminen hätäkeskusnauhalta ja poistumisjälkien puuttuminen.