Syyttäjä Eija Velitskin mielestä viime vuoden äitienpäivänä kuolleen pikkutytön koko elämä oli onnetonta ja tuskaista. Tyttö oli lastensuojelun asiakas jo puolen vuoden iässä. Vanhemmat eivät päässeet yhteisymmärrykseen tytön lyhyen elämän aikana edes hänen kutsumanimestään.
Tyttö asui äitinsä luona kuusivuotiaaksi. Sen jälkeen hänet otettiin huostaan ja sijoitettiin isän luo. Isän luona asui myös nainen, joka esiintyi syyttäjän mukaan miehelle nizzalaisena aivokirurgina. Oikeasti nainen on supisuomalainen, eikä hän ole lääkäri.
Isän luo muuttamisen jälkeen lapsesta alkoi tulla lastensuojeluilmoituksia. Syyttäjän mukaan niitä tehtiin yhteensä 11, mutta ne eivät johtaneet mihinkään.
Lapsi oireili voimakkaasti. Isä otti yhteyttä terveysviranomaisiin, ja tyttö sijoitettiin muualle asumaan. Tämä lyhyt jakso oli syyttäjän mukaan ilmeisesti tytön onnellisinta aikaa.
Tyttö palautettiin isälleen, jonka luona häntä syyttäjän mukaan muun muassa pahoinpideltiin, pakkosyötettiin ja pakotettiin juoksemaan ympäri hiekkalaatikkoa. Iltaisin tyttö sidottiin syyttäjän mukaan tiukkaan pakettiin.
