Kirjailija Milan Kunderaa, 79, on lyöty entisessä kotimaassaan Tshekissä kuin vierasta sikaa.
Maailman kulttuuripiirit hätkähtivät tänä syksynä, kun tshekkiläinen mielipidelehti Respekt väitti Kunderan syyllistyneen 1950 nuorena kommunistina ilmiantoon. Tutkija Adam Hradilekin mukaan hänellä on pätevä todiste, jonka mukaan Kundera on ilmiantanut länsimaille työskennelleen vakoilijan.
Tuo todiste on poliisiraportti 1950-luvulta.
Hradilek on uuden Totalitaaristen hallintojen tutkimusinstituutin USTR:n tutkijana löytänyt arkistosta poliisipaperin, jossa näkyy Kunderan nimi. Tietojen mukaan Kundera olisi ilmiantanut toisinajattelijan.
Kun Ranskassa asuva Kundera kielsi tuntevansa tapausta, kohu lainehti kaikkialle.
Kassista
kaikki alkoi
Samalla heräsi kuitenkin yleinen epäilys. Pravo-lehti etsi käsiinsä rikostutkijan, joka henkilökohtaisesti tunsi vuoden 1950 tapahtumat. Eläkkeellä oleva poliisiupseeri Alois Pasek, 81, tutki Hradilekin "todisteen".
Pasekin mukaan rikospoliisi selvitti 1950 raakaa ryöstömurhaa. Koska murhan apurin jäljet johtivat opiskelija-asuntolaan, asuntolat hälytettiin ilmoittamaan ulkopuolisista liikkujista tai epäilyttävistä matkalaukuista poliisille.
Kundera toimi tuolloin opiskelijajohtajana ja asui asuntolassa, josta löytyi salaperäinen kassi. Siitä ilmoitettiin poliisille. Kun kaksi rikostutkijaa tuli tarkastamaan kassia, sen haltija osoittautui väärin paperein kulkevaksi vakoilijaksi.
Pasek pitää selvänä, että Kunderalle kohtalokas raportti on kirjoitettu silloisen kaavan mukaisesti. Poliisitutkija on maininnut raportissa opiskelijajohtaja Kunderan nimen mahdollista myöhempää yhteydenottoa varten.
Vakoilutapaukset kuitenkin siirtyivät heti valtionpoliisille. Näin Kundera ei välttämättä tiennyt koko paperista mitään.
Instituutin
oudot tavat
Koko hässäkän ajan Tshekin kirjallisuusakatemia on puolustanut kommunismin kriitikkona tunnettua Kunderaa.
Tiedeakatemian historiantutkijat vaativat Hradilekin työpaikkaa totalitarismin tutkimusinstituuttia esittämään Kunderan tekosesta joko kunnolliset todisteet tai pyytämään anteeksi.
Nykyhistorian laitoksen johtaja Oldrich Tuma luonnehti instituuttia "lehtiotsikoiden, mutta ei tutkimuksen tuottajaksi". Alle vuoden toiminutta instituuttia pidetään epäpätevien, usein vailla oppiarvoa toimivien tutkijoiden joukkona, jota yhdistää intomieli ja viha kommunismia vastaan.
Instituutti tulkitsee Tshekin uutta vapaamielistä arkistolakia siten, että kaikkeen digiaineistoon voi päästä internetin kautta käsiksi kuka tahansa. Jokainen voi täyttää kotitietokoneeltaan hakukaavakkeen, ja instituutti leipoo kysyjästä "tutkijan". Näin väitetään. Tällä tutkijalla on mahdollisuus saada eteensä salaisten poliisien raportit.
Pelkkää
noitavainoa?
Tshekin tunnetuin ihmisoikeustaistelija, kommunistien vuosikausiksi vangitsema Petr Uhl luonnehtii instituutin hankkeita uudeksi noitavainoksi.
Instituutin takana voi kuitenkin nähdä suuremman idean. Laitoksen johtaja, samettikumouksen 1989 veteraani Pavel Zacek oli mukana laatimassa viime kesänä Prahan julistusta, uutta tutkimusohjelmaa.
Ohjelma vannottaa Euroopan tutkimaan ja muistamaan menneisyytensä, ennen kaikkea kommunismin rikokset. Hankkeen päämäärä on eurooppalainen Muistin instituutti.
Tshekin EU-isännyyden alkaessa instituutti yhdistää entisten itäisten maiden eli Puolan, Slovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Ukrainan sekä Baltian maiden vastaavia kansallismuistin laitoksia.