Syy­tök­set vil­pis­tä voivat hillitä suo­ma­lais­yri­tys­ten laa­jen­tu­mis­ta

Suomalaisyrityksiä vastaan esitetyt syytökset saattavat toppuutella niiden laajentumispyrkimyksiä ulkomaille, uskoo Suomen Akatemian tutkija.

Suomalaisyrityksiä vastaan esitetyt syytökset saattavat toppuutella niiden laajentumispyrkimyksiä, uskoo Suomen Akatemian tutkija.

Akatemian tutkija Jussi Pakkasvirta arvioi, että yhtiöt ovat laajentaneet Latinalaiseen Amerikkaan nyt niin paljon kuin kannattaa ja voi.

Pakkasvirran mukaan uudet syytökset saattavat määritellä, miten kansainväliset yritykset toimivat sellu- ja paperialalla.

"Stora Enson on syytä kertoa toiminnastaan avoimesti jatkossakin. Yhtiöllä saattaa nyt olla maine, jonka mukaan sille ei enää riitä voitto, vaan maksimaalinen voitto. En tiedä, vaikuttaako mielikuva kuitenkaan yhtiön toimintaan", Pakkasvirta pohtii.

Hänen mukaansa Latinalaisessa Amerikassa on jatkuvasti vireillä valtava määrä korruptiosyytteitä.

"Poliittinen raha, jota voidaan katsoa piilolahjonnaksi, on yleistä. Yritysten budjeteissa saattaa olla osasto niin kutsutulle poliittiselle konsultaatiolle, jossa poliittista neuvoa pyydetään palkkiota vastaan", Pakkasvirta kertoo.

Hän huomauttaa myös, etteivät yritykset aina ymmärrä asioiden poliittista ja kulttuurista merkitystä.

"Latinalaisesta Amerikasta on haettu suuria voittoja, ja siinä innossa on saattanut unohtua, ettei kaikki ole kuin Suomessa. Myös paikallisten ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja suuret tuloerot tuovat haasteita yrityskulttuuriin."

Maanomistus hiertää Brasiliassa

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina Veracel-yhtiötä vastaan nostetuista syytteistä Brasiliassa. Stora Enso omistaa yhtiöstä puolet.

Eunapoliksen kaupungin julkinen syyttäjä Joao Alves da Silva Neto syyttää yhtiötä lehden mukaan rahanpesusta, viranomaisten lahjonnasta ja laittoman vaalirahan antamisesta. Stora Enso on kiistänyt syytteet.

Veracelia on myös arvosteltu maakiistoista ja eukalyptusplantaasien laittomasta laajentamisesta.

Pakkasvirran mukaan Brasilian ongelmien taustalla ovat juuri maanomistuskysymykset.

Suomalaisyritykset eivät ole tutkijan mukaan tehneet tarpeeksi taustatyötä maiden tavoista.

Maakiistat ovat tuttuja myös muille metsäyhtiöille, mutta Latinalaiseen Amerikkaan halutaan yhä laajentua.

Esimerkiksi selluyhtiö Metsä Botnia on kiistellyt paikallisten kanssa Uruguayssa.

UPM ilmoitti heinäkuussa ostavansa Uruguayn sellutehtaan Botnialta ja Metsäliitolta. Toukokuussa Stora Enso kertoi kaavailevansa sellutehtaan rakentamista Uruguayhin.

Ilmoita asiavirheestä