Syyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto ovat vakuuttuneita siitä, että Nils Gustafssonia pidettiin aikanaan liian heppoisin perustein uhrina, kun hän tosiasiassa suunnitteli murhat harkiten ja lavasti omat vammansa.
Puolustusasianajajat Riitta Leppiniemi ja Heikki Uotila katsovat Gustafssonin joutuneen muun telttaseurueen tavoin ulkopuolisen hyökkääjän kohteiksi.
"Siitä kertoo jo surmansa saaneiden ja Gustafssonin kärsimien vammojen samankaltaisuus", Leppiniemi painottaa.
Gustafsson itse uskoo vahvasti syyttömyyteensä. Tätä tukee Leppiniemen mielestä hänen 1960 hypnoosissa antama tarkka kuvauksensa ulkopuolisesta hyökkääjästä. "Jostain syystä hypnoosin suorittaja kehotti Gustafssonia unohtamaan, mitä tämä oli hypnoosin aikana muistanut".
Hypnoosin tekijää ei kuulla oikeudenkäynnissä hänen terveydentilansa takia.
Tuoreen lääkärinlausunnon mukaan Gustafssonin hypnoosissa antama lausunto on pikemminkin jälkikäteen syntynyt kehitelmä kuin kuvaus tapahtumien kulusta. Toisaalta tällaisen kuvauksen voi asiantuntijan mukaan antaa niin surmatyöhön itse syyllinen kuin siihen viatonkin.
Vieras tyynyliina
murhapaikalla
Syyttäjät uskovat Gustafssonin motiiviksi mustasukkaisuuden Irmeli Björklundista ja riidan, joka leimahti Seppo Boismanin ja Gustafssonin välille.
Uhrien omaisia edustava asianajaja Heikki Lampela ilmoitti, että todistajaksi on haastettava Björklundin silloinen poikaystävä. Lampelan mukaan poikaystävä todistaa teon motiivista sekä mahdollisesta Gustafssonin mustasukkaisuudesta ja torjutuksi tulemisesta.
Leppiniemen mielestä väite on kaukaa haettu, sillä Gustafsson ja Boisman olivat parhaita ystäviä, eikä riitaa heidän välillään ollut.
Todistusaineistossa viilletyn teltan lisäksi vahvana näyttönä ovat Gustafssonin kengät, joiden päältä löytyi dna-tutkimuksissa murhatun Tuulikki Mäen verta. Vaikka teltasta ja kengistä ei löydykään ulkopuolisten henkilöiden verta, se ei asianajaja Leppiniemen mukaan osoita Gustafssonia murhaajaksi.
"Murhapaikan lähistöltä löytyi useita kenellekään seurueesta kuulumattomia esineitä ja ulkopuolisen henkilön dna-jälkiä", Leppiniemi kertoo. Hän antaa esimerkkinä teltan länsipuolelta löytyneen tyynyliinan, jonka alkuperää ei ole kyetty selvittämään.
Tyynyliinasta löytyi veritahroja ja jälkiä siemennesteestä. Siemennesteen dna-tunniste ei sovi Nils Gustafssoniin tai Seppo Boismaniin, eikä tahrojen veriryhmä ole sama kuin yhdelläkään seurueen jäsenillä.
Puolustuksen mielestä kuvioon ei myöskään se, että uhreilta katosi huomattavasti omaisuutta. Leppiniemen ja Uotilan mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson ei mitenkään voinut kuljettaa kadonneita esineitä, eikä liiemmin kenkiä kauas murhapaikasta.
Puolustus voi vedota rikoksen vanhentumiseen mutta Leppiniemen mukaan siihen turvaudutaan vasta tuomion jälkeen.
Juttu voi venyä
kuukausia
Gustafsson itse ei ollut valmisteluistunnossa paikalla ja saapuu oikeuteen vasta 16.8. alkavaan varsinaiseen oikeuskäsittelyyn. Oikeusistunnot jakaantuvat neljälle viikolle, mutta sekä syyttäjät että istuntoa johtanut laamanni Heikki Mikkola uskovat jutun venyvän.
"Tuomio annetaan tietenkin niin pian kuin mahdollista. On kuitenkin todennäköistä, että loppulausunnon antamisen jälkeen menee useita viikkoja tuomion julistamiseen, ehkä kauemminkin. Juttu on hyvin monimutkainen", Mikkola toteaa.
Syyttäjä Ifström epäilee jutun etenevän korkeimpaan oikeuteen asti suurella todennäköisyydellä. Valmisteluistunnon yhteydessä julkistettiin tapauksen kuulustelunauhat ja esitutkintapöytäkirjat. Materiaali on kaikkien saatavilla.