Sata vuotta on Suomessa muisteltu sisällissodan, varsinkin voittajien, hirmutekoja sekä monia muita sodan syitä ja tapahtumia. Näitä asioita penkomalla asia on saatu pysymään jatkuvien väittelyjen aiheena.
Sen sijaan ulkopuoliset tekijät, joihin suomalaiset eivät voineet vaikuttaa ja jotka olivat todennäköisesti väkivallan ja terrorismin lisääntymisen taustalla, ovat jääneet vähälle huomiolle.
Esittelen lyhyesti vain niitä. Tarkkaa esittelyä ei liene tarvita tässä yhteydessä, koska se on tullut tutuksi muissa yhteyksissä, kouluopetuksessakin.
Syitä, joihin suomalaiset eivät voineet vaikuttaa.
Suomi oli itsevaltaisen Venäjän osana ja 1900-luvulta alkaen väkivaltaa käyttävien suomisyöjien puristuksessa, joten kaunaa ja väkivallan käytön malleja tuli maamme ulkopuoleltakin.
Suomen keisarivaltainen hallitusmuotokin oli Ruotsin ja Venäjän ajan perua. Itse emme keisarikunnan osana päässeet riittävästi maatamme uudistamaan.
Maailmansota 1914–1918 aiheutti katkeruutta, raakuutta ja nälänhätää Suomessakin. Ne, varsinkin elintarvikepula, lisäsivät pelkoa ja levottomuutta sekä halua vallankumoukseen.
Venäjän radikaalin, väkivaltaisen ja vallankumousta suunnittelevan opposition (bolsevismin) nousu. Sen tavoitteita ja keinoja monet ihailivat Suomessakin.
Väkivaltaiset tapahtumat Venäjällä vuonna 1917: Venäjän keisarin kukistaminen keskiluokan järjestämässä vallankumouksessa maaliskuussa 1917 lamaannutti Suomen poliisitoimen.
Sen johdosta nousi kaksi vapaaehtoista, toisilleen vihamielistä aseellista ryhmittymää: suojeluskunnat ja punakaartit. Vastaavissa tilanteissa muualla maailmassa on yleensä aina päädytty tällaisten ryhmien aseelliseen yhteenottoon. Näin kävi Suomessakin.
Saman vuoden marraskuussa Venäjän uuden, väliaikaisen hallituksen kukistaminen bolsevikkien toimesta lisäsi levottomuutta ja väkivaltaa Suomessakin, mitä muun muassa punakaartin ja venäläisten veriteot Mommilassa osoittivat.
Suomi pyrki eroon Venäjästä ja joutui sisällissotaan. Bolsevikkien vallankumous Venäjällä vaikutti välittömästi Suomen eduskunnassa yksimieliseen päätökseen irrota sekasortoisesta ja silloin arvaamattomasta Venäjästä. Suomen eduskunnassa oikeisto, joka syksyn vaaleissa oli saanut uudestaan enemmistön ja hallitusvastuun, halusi itsenäisesti toteuttaa eron.
Sen sijaan vasemmisto, joka samoissa vaaleissa oli menettänyt enemmistöasemansa, halusi tehdä sen yhteistyössä bolsevikkihallituksen kanssa. Kansan kahtiajakautuminen syveni.
Punakaartin kapina Suomen hallitusta vastaan ja siitä alkanut sisällissota alkoivat vuoden 1918 alussa. Samana päivänä alkoivat myös hallituksen toimet venäläisten joukkojen riisumiseksi aseista eli vapaussota, joka oli pian osa sisällissotaa.
Sisällissodat kaikkialla maailmassa ovat aina olleet hyvin verisiä ja aiheuttaneet yletöntä kostoa. Näin kävi Suomessakin, minkä sodan uhrien (kaatuneiden, muiden surmattujen ja vankileireillä kuolleiden) määrät osoittavat.
Tarvitaanko meilläkin totuuskomissiota? Ulkoisten tekijöiden osuudesta Suomen sisällissotaan ja väkivaltaan osoittaa kai parhaiten se, että Ruotsissa, jonka ajalta olimme perineet yhteiskunnalliset olomme, ei ollut Suomeen verrattavaa väkivaltaa, koska se itsenäisenä valtiona oli saanut rauhassa korjata ne Suomelle kohtalokkaiksi tulleet epäkohdat työväestön ja torppareiden asemassa eikä ollut mukana maailmansodassa. Samaan aikaan Suomessa päädyttiin katastrofiin.
Sadan vuoden takaisia asioita pitäisi molempien osapuolten käsitellä toisiaan ymmärtävällä tavalla, Suomesta riippumattomat syytkin ja nopeasti vaihtuvat tilanteet selkeästi huomioon ottaen.
Tutkijoilla on vielä paljon yhteistä työmaata, minkä takia pitäisi kai olla laajapohjainen ”totuuskomissio” selvittämässä kiistanalaisia väitteitä, kuten esimerkiksi ”vasemmiston nousu kapinaan virhe oli virhe”, ”vapaussotaa ei olisi tarvittu, sillä venäläisten joukkojen aseriisunta itsenäisyysjulistuksen jälkeen oli tullut tarpeettomaksi” ja ”syksyn 1917 käänteen tehneet vaalit olivat laittomat”.
Joka tapauksessa Suomessa olisi nyt viisainta tunnustaa tehdyt virheet. Tämän päivän ihmisiä ei voi niistä syyttää. Ehkä suomalaisista riippumattomien syiden korostaminen lisäisi nykyisen sukupolven halua sovinnon tekemiseen, vaikka omaa sukua kohdannut väkivalta ei koskaan unohtuisikaan.
Martti Asunmaa
eläkkeellä oleva historian lehtori
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.