Oikeusministeriön työryhmä on heittänyt visaisen palan purtavaksi.
Se ehdottaa, että Suomessa otetaan käyttöön niin sanottu syytteestä sopiminen. Rikoksesta epäilty voisi jatkossa saada mahdollisuuden sopia tulevasta syytteestään tai saada lievemmän rangaistuksen, jos hän edistää rikostensa tutkimista tunnustamalla laittomuutensa.
Kaikkia rikoksia ei enää edes tutkittaisi. Tunnustuksella useiden rötöstensä selvittämistä edesauttavan kohdalla syyttäjä voisi poliisi esityksestä päättää, ettei esitutkintaa toimiteta lainkaan kaikkien hänen rikostensa osalta. Samalla syyttäjä sitoutuisi vaatimaan tunnustajalle rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti. Hän voisi myös jättää syytteen nostamatta joistakin rikoksista.
Kaikkiin rikoksiin syyteneuvottelua ei kuitenkaan sovellettaisi. Esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset on rajattu ehdotuksen ulkopuolelle, samoin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Helposti selvitettäviä rikoksia, kuten rattijuopumuksia, se ei myöskään koskisi.
Sen sijaan se voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi laajojen talousrikosvyyhtien setvimiseen. Ministeriön työryhmän esityksen mukaan järjestelmän suurimmat edut saavutettaisiin vaikeasti selvitettävissä ja laajoissa rikosasioissa etenkin silloin, kun rikoksia on useita, osa niistä on niin sanottuja päärikoksia ja osa näihin liittyviä lievempiä rötöksiä. Myös esimerkiksi joihinkin ympäristörikoksiin ja verkkorikoksiin se voisi soveltua.
Syytteestä sopimisella säästettäisiin ennen kaikkea resursseja. Esimerkiksi esitutkintatoimenpiteitä tarvittaisiin nykyistä vähemmän, oikeudenkäynnit kevenisivät ja halpenisivat, rikosprosessi nopeutuisi ja syyteharkinta- ja oikeudenkäyntiaineisto supistuisi.
Plussien lisäksi järjestelmässä on nähty lukuisia miinuksia. Sen pelätään heikentävän vastaajan oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta, lisäävään korruption vaaraa, horjuttavan kansalaisten luottamusta rikosoikeusjärjestelmän toimivuuteen ja uskottavuuteen ja mahdollistavan riskin painostaa tunnustukseen. Pääsisikö paremmat neuvottelutaidot omaava rikollinen jatkossa vähemmällä? Mihin johtaisi se, että samasta rikoksesta voi jatkossa saada eri pituisen rangaistuksen jos sen tunnustaa?
Ehdotukset tarkoittavat toteutuessaan isoa ideologista muutosta Suomessa. Tähän saakka on ajateltu, että kaikki rikokset tutkitaan, kaikki syytetään ja kaikki tuomitaan. Uudessa mallissa osa teoista ikään kuin katsotaan läpi sormien. Toisaalta näin vapautuvia resursseja voidaan käyttää muiden rikosten tutkimiseen.
Järkälemäisiä talousrikosoikeudenkäyntejä päiviä, viikkoja, kuukausia ja vuosia seuranneelle ehdotukset tuntuvat äkkiseltään makusteltuna järkeviltä, joskin niitä eittämättä täytyy vielä työstää eteenpäin. Istuntosaleissa puidaan nykyisin kalliisti palkatun asianajaja-arsenaalin voimin niin mitättömiä lillukanvarsia, ettei touhusta löydä mielekkyyttä hakemallakaan.
Lieviin talousrikostuomioihin käytettävä hinta on liian kova kokonaisuutta ajatellen. Syyteneuvottelu voisi olla yksi tapa karsia pienimmät rönsyt ja keskittyä isompien vonkaleiden narraamiseen.
Syyteneuvottelua esittävän työryhmän ehdotukset ovat lähteneet laajalle lausuntokierrokselle. On mielenkiintoista nähdä, miten aiemmin laajalti vastustettuun ajatukseen näin jäsentyneessä muodossa tällä kertaa suhtaudutaan.
Edellisellä ministeriön yrityskierroksella lopputulos oli suurin piirtein se, ettei moinen sovi arvolähtökohdiltaan suomalaiseen rikosoikeusjärjestelmään. Sen jälkeen ajatusta on hiottu paremmin maamme oloihin sopivaksi. Syksyllä selviää, maistuuko muunneltu versio paremmalta vai eikö aika vieläkään ole kypsä tämänkaltaiselle säästöyritykselle.