Syys­tuu­let toivat har­vi­nai­suuk­sia

Harvinaisuudet ovat lintusyksyn suola. Tätä mieltä ovat varmaan monet lintuharrastajat, vaikka ei tavallisten lajien syysmuuton seuraamisessakaan mitään vikaa ole. Silti kaukaa vieraalta maalta Suomeen eksynyt lintu kiinnostaa monia, ja tarpeeksi outo otus kerää satoja kiikaroijia.

Kashmirinuunilinnun harhautuminen Suomeen on oikullista. Useimpina vuosina lajia ei havaita lainkaan, mutta esimerkiksi vuonna 2003 nähtiin yhdeksän lintua.
Kashmirinuunilinnun harhautuminen Suomeen on oikullista. Useimpina vuosina lajia ei havaita lainkaan, mutta esimerkiksi vuonna 2003 nähtiin yhdeksän lintua.

Harvinaisuudet ovat lintusyksyn suola. Tätä mieltä ovat varmaan monet lintuharrastajat, vaikka ei tavallisten lajien syysmuuton seuraamisessakaan mitään vikaa ole. Silti kaukaa vieraalta maalta Suomeen eksynyt lintu kiinnostaa monia, ja tarpeeksi outo otus kerää satoja kiikaroijia.

Päättyvä syksy ei ole ollut poikkeus, ja Pohjois-Suomessa on taas havaittu lukuisia harvemmin nähtyjä lintulajeja. Poikkeuksellista sen sijaan oli, että melkoinen osa erikoisuuksista nähtiin Iin edustalla Ulkokrunnin saaressa.

Ulkokrunnin korostumisen selittää se, että Suurhiekan tuulivoimapuistohankkeen linnustoselvitykseen liittyen saaressa seurattiin muuttoa koko syksyn ajan.

Kaukana merenselällä sijaitsevana, rannikon viimeisenä saarena Ulkokrunni on päätepiste monille idästä tuleville harhailijoille.

Harri Taavetti vietti Ulkokrunnissa linnustoseurannassa seitsemän viikkoa, syyskuun alusta lokakuun 20. päivään. Harvinaisuuksien määrä saaressa ylitti Taavetin mukaan kaikki odotukset. "Taigakirvinen, mustakaularastas, etelänkiisla", Taavetti luettelee parhaimmistoa. Taigakirvinen on tavattu Pohjois-Pohjanmaalla aiemmin vain kerran ja mustakaularastas kolmesti. Etelänkiislakin oli vasta maakunnan kahdeksas.

"Odotuksia toki oli, se on kroonista", Taavetti tunnustaa.

Syksyn anti kuitenkin yllätti. Taavetti löysi Ulkokrunnista myös kashmirinuunilinnun, josta oli aiemmin Pohjois-Pohjanmaalta vain kaksi havaintoa.

Hieman tavallisempia vieraita olivat mustapäätasku ja hippiäisuunilintu. Kumpikaan edellä mainituistakaan ei silti ole jokavuotinen tuttavuus Pohjois-Suomessa.

Hippiäisuunilintua hieman yleisemmällä taigauunilinnulla oli hyvä vaellus, ja näitä itäisiä siivekkäitä Taavetti yhytti Ulkokrunnista peräti 15 yksilöä. Se on puolet koko maakunnassa syksyn mittaan nähdyistä taigauunilinnuista ja enemmän kuin moni lintuharrastaja näkee eläessään.

Yllätyksellisyys ja löytämisen riemu kiehtovat Taavetin mukaan harvinaisuuksissa eniten. "On hienoa ajatella, että linnut tulevat tuhansien kilometrien päästä Suomeen."

Myös määrittämisen haasteellisuus tuo oman lisänsä erikoisten havaintojen kiehtovuuteen.

Eivät kaikki harvinaisuudet sentään jääneet Ulkokrunnin laskijoiden iloksi. Syksyn ensimmäinen mainittavampi lintu oli jo syyskuussa Siikajoen Tauvossa viivähtänyt tundravikla. Kyseessä oli Pohjois-Pohjanmaan toinen havainto, se ensimmäinen tehtiin vuonna 1977.

Utajärven Ahmasjärvellä lenteli lokakuun lopulla viikon päivät maakunnan kolmas tiiralokki, ja Ouluun eksyi loka-marraskuun taitteessa kattohaikara, joka on hyvin harvinainen syysvieras. Kashmirinuunilintu nähtiin Ulkokrunnin lisäksi myös Hailuodossa.

Hailuodossa havaittiin 1.11. pikkuruokki, tästä Jäämeren linnusta on vain muutama havainto Pohjois-Pohjanmaalta 2000-luvulta. Valkoselkätikkoja on löytynyt alun toistakymmentä, mikä on selvästi normaalivuotta enemmän.

Lapissa syksyn harvinaisin oli Kittilän Sirkassa ruokinnalle hakeutunut idänturturikyyhky. Lajista on koko maasta vain kaksitoista aiempaa havaintoa.

Ilmoita asiavirheestä