Marraskuun alun lämpöaalto on nostanut Tenoon poikkeuksellisen syystulvan. Niemelässä muutaman kilometrin päässä Utsjoen kirkonkylästä vesi on noussut 1,5-2 metriä.
Tenon yläjuoksulla Karigasniemen ja Yläkönkään välisissä suvannoissa äkillinen vedennousu on murtanut muutaman sentin vahvuisen jääkannen. Utsjoen kirkonkylän kohdalla Tenon virta on siksi voimakas, ettei joki siellä ole vielä ehtinyt jäätyä.
"Sivujoista tulleita pieniä jäälauttoja on lipunut tämänkin paikan ohi", Niemelässä asuva Katri Pieski kertoo.
Aivan ainutkertainen Tenon marrastulva ei ole. Aslak Pieski muistelee, että viimeksi Tenolla oli tosi paha syksyinen tulva ja jäidenlähtö vuonna 1998. Seuraavana keväänä Utsjoella koettiin erittäin kova tulva. Ehkä vielä voimallisemmin syysjäät lähtivät liikkeelle vuonna 1965.
"Joki työnsi niin paljon suppoa, että rannoille syntyi monen metrin korkuisia jääseinämiä. Kun joki sitten seuraavana keväänä suli hyvin nopeasti, jääpato vei mennessään Utsjoen sillan", Katri Pieski muistelee.
Tenon rannoilla ikänsä asuneet ihmiset pystyvät jo syksyllä ennustamaan tulevan kevättulvan rajuuden. Aslak Pieski kertoo, että hänen äitinsä Katri on usein joulukuussa tiennyt, mitä keväällä on odotettavissa.
"Ympäristökeskuksessa tulvia arvioidaan lumimäärällä ja vesiprosentilla. Tenon tulva kuitenkin syntyy enimmäkseen jääpatojen vuoksi, joiden syntymisen jokirannalla ikänsä asuneet ihmiset tietävät melkoisella todennäköisyydellä jo syksyllä."
Asukkaat ennustivat
kevättulvan
Aslak Pieski kertoo, että vuoden 1999 kevättulvan asukkaat ennustivat jo edellisenä syksynä.
"Kevään tulva on aina luojasta kiinni. Jos jäät sulavat keväällä hiljakseen, syksyn supot ja jääpadot eivät aiheuta kovin suurta vaaraa", Katri Pieski sanoo.
Aslak Pieskin mielestä syystulvilla on merkitystä myös lohen kutuun.
"Kun lohi kutee tiettyyn vedenkorkeuteen, ja jos vedenpinta kudun jälkeen liikahtaa tavallista enemmän, niin kyllä sillä täytyy joku vaikutus olla."